Siirry pääsisältöön

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3

Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys.

Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa.

Tänään en ole muuta kuin jaksanut katsoa telkkua, kun sain nukuttua muutaman tunnin, niin olo oli jo hiukan parempi. Särkylääkkeillä siis mennään edelleen. Olen myös juonut mustaherukka mehua sekä piristävää juomaa. Hartwallin Fenixiä. Mikään ei oikein ole maistunut. Mieliala on väsynyt ja surullinen. Harmittaa todella paljon, jos en viikonloppuna pääse liikenteeseen. Olen kuitenkin sisukas, meinasin todellakin saada itseni kuntoon huomiseksi hinnalla millä hyvänsä. Sen vuoksi olen lepäillyt tänään paljon ja lääkinnyt itseäni. Kyllä se aurinko vielä paistaa tähän risukasaan.

Tiedossa olisi vielä tänään hiustenvärjäystä ja kynsien lakkausta. Olisi myös valittava vaatteet huomiseen ja sunnuntain kuoro vastuuseen. Yleensäkin minun vaikea miettiä, että mitä sitä päällensä laittaisi. Se ongelma on myös varmaan meillä kaikilla naisilla. Vaatekaappi täynnä kaikenlaista vaatetta ja ei ole muka mitään päälle pantavaa.

Voisin jossain vaiheessa tehdä postauksen kirjallisuudesta, jota olen lukenut. Jos siis täällä on lukija ihmisiä ja ketä kiinnostaa lukea, niin ihmeessä todellakin suosittelen. Itsekin olen saanut kirjoista voimaa ja apua. Tuntuu, että en todellakaan ole asioiden kanssa yksin. On helpottavaa huomata, että todellakin en ole ainoa näiden asioiden kanssa.

Kiitos ihanat, rakkaat lukijat ja tukijat <3 Ihanaa viikonloppua teille jokaiselle! Toivottavasti, te siellä pysytte terveinä. <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...