Siirry pääsisältöön

Harjoittelun alku ja viikonloppu.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Viikonloppu alkaa olemaan puolessa välissä. Aika on mennyt todella nopeasti. Olen yrittänyt nauttia nyt vapaa-ajasta. Ensimmäinen harkka päivä myös takanapäin. Viikonloppu alkoi siis hyvin mielin.

Tosiaan eilen perjantaina, minulla oli kouluun paluu pitkästä aikaa. Opintoni ovat työharjoittelu painotteiset, joten suuntasin harkka paikkaan jännittynein mielin. Minulla oli erittäin hyvä vastaanotto harkka paikalla. Ihmiset ovat vaihtuneet sillä välin, kun olen ollut sairaslomalla opinnoistani. He ottivat minut hyvin vastaan. Harkka päivä meni ihan mainiosti. Olen, kuin vanha tekijä. Vaikka olen ollut noin 10 kuukautta pois harkka paikastani, sinne oli kiva palata. Pomokin oli hyvällä tuulella ja sain hyvää palautetta heti ensimmäisenä päivänä. Totesinkin, että turhaan jännitin, sillä selkäytimestä ne hommat tulee, kuin rutiinilla. Tietenkin huomasin, että oli useampaa eri työvaihetta. On tärkeintä muistaa itselleen olevan armollinen. Sehän työstäni tekee haasteellisen.

Eilen osallistuin myös Jukka Hallikaisen luotsaamaan karaokekilpailuun. Olin hyvillä mielin kisassa mukana, vaikka jatkopaikkaa en saanutkaan. Tärkeintä on nauttia siitä hetkestä, eli laulamisesta ja esiintymisestä mitä rakastan. Ei tärkeää ole se, saako jatkopaikkaa tai voittaako. Oli ihana huomata, millainen yhteishenki kilpailussa oli. Kaikki kilpailijat kannustivat toisiaan. Oli huikeaa myös nähdä erilaisia tulkitsijoita ja esiintyjiä. Uskon, että minulle on varmasti varattu paljon parempaa, mitä en tällä hetkellä näe. Paras on kuitenkin edessäpäin.

Kävimme myös siskoni kanssa pyörähtämässä valkosipuli festareilla. Oli ihana nähdä rakkaita tätin mussukoita ja siskoakin <3 Siskon kanssa vaihdettiin kuulumisia ja ajatuksia. Siskon kanssa olimme sitä mieltä, että on omituista käydä yhdessä kaupassa, mitä emme ole voineet toteuttaa moneen vuoteen. On ihana, kun tietää, että sisko on lähellä ja hän on niin ihana sisko, äiti, täti ja paras ystävä ikinä. Olen kiitollinen siitä, että meillä siskoni kanssa on samanlainen arvo maailma. Se on parasta mitä koskaan voi saada <3

Huominen päivä menee lepäillessä kotona. Flussa meinaa pukata päälle. Todellakaan nyt ei ole varaa sairastua. Näinhän minä aina sanon ja sitten… Ei pitäisi edes sanoa tai ajatella. Vielä on pitkä matka opintoja edessä, päivä kerrallaan mennään. Kävin myös tällä viikolla lääkärissä, minulla oli aika varattu tyrän vuoksi. Seuraavaksi odotellessa ultraa. Olen aivan varma, että tyrä varmasti leikataan, kun se häiritsee niin paljon arkeani ja työharjoitteluani. Perjantainakin olin harjoittelussa hammasta purren, kun en aamulla ollut särkylääkettä ottanut. Sinnittelen nyt särkylääkkeillä eteenpäin ja teen nelituntisen harkka päivän, vaikka päälläni seisoen. Nyt ei todellakaan ole varaa olla heti saikulla, sillä,  jos leikkaus on edessä siitä tulee ainakin neljän viikon sairasloma ja ehdoton nosto kielto. Joten take it easy :D

Ihanaa viikonlopun jatkoa teille rakkaat lukijat ja tukijat! Pidetään rakkaistamme huolta! <3

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...
Lähetä kommentti
Lue lisää