Siirry pääsisältöön

Kuluneen viikon kuulumisia ja fiiliksiä.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Tänään on maanantai. Viikon ensimmäinen päivä, enää tunti niin vuorokausi vaihtuu seuraavaan päivään. Näinhän se aika menee. Aika on uskomaton, sitä ei voi pysäyttää, vaikka kuinka haluaisi. Olen viime päivät lukenut kirjoja, nauttinut siitä, että saan vain olla ja levätä. Huomaan kuinka kehoni muistuttaa siitä, kun en ole tarpeeksi levännyt. Flunssa painaa päälle.

Tänään en ole juurikaan erikoista tehnyt. Olemme olleet mieheni kanssa kahden. Huomenna illalla lapset tulevat luoksemme. Olen nauttinut siitä, että olemme saaneet kahden keskistä aikaa ja olen saanut aikaa myös itselleni ja ystävilleni. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut levätä ja tehdä juuri niitä asioita, joista olen oikeasti kiinnostunut.

Olen lukenut ja katsellut lempi sarjojani tv:stä. Lukeminen on parasta silloin, kun sinulla on kirja mistä pidät. Olen neljän päivän aikana lukenut kaksi kirjaa. Toinen oli reilu 300 sivua ja toinen reilu 200 sivua. Huomenna katselen varmaan leffaa ja olen vaan. Sillä saan vielä hetken hengähtää, ennen kuin lapset tulevat kotiin.

Tänään olen myös väsynyt ja uupunut. Olen ollut tosiaan jo viikon verran flunssassa. Muutenkin olen kipeänä, kun tyrä vaivaa. On kurja, kun tuntuu siltä, että sairaudet syövät omaa mielialaa. Varsinkin flunssaisena tuntuu, että ruoka ei maistu kunnolla. Herkut kyllä maistuisi. En myöskään jaksa valvoa myöhään, minua väsyttää jo kovin aikaisin. Toisaalta se on vaan positiivista, että on saanut normaalit nukkuma ajat itselleen. Varsinkin, kun harkan takia joutuu olemaan ne normaalit arki rutiinit.

Ke 4.9.18

Tänään on vika saikku päivä. En ole suunnitellut erityistä tekemistä itselleni. Lapsetkin tulivat eilen illalla kotiin. Oli ihana saada heidät takaisin, sillä tämä on heidän kotinsa, jossa he viettävät enemmän aikaa, kuin etäperheensä luona. Minulla oli jo heitä hirveä ikävä, vaikka he olivat muutaman päivän poissa. Koen, että meillä arki sujuu täällä niin hyvin ja lapsilla on hyvä ja turvallinen olla täällä kanssamme.

Eilen illalla ylävartalooni ilmestyi näppyjä. Olin jo huolissani, että ei kai minulla mitään rokkoa ole. Meinasin, että lähtisin tänään lääkäriin, mutta näppyjä ei enää ole. Kaipa se oli vaan allerginen reaktio jostakin. Voin tänään jo paremmin ja tuntuu siltä, että flunssa olisi taltutettu. Joten huomenna harkkaan, pari päivää ja sitten on viikonloppu vapaa. Mieheni lapsetkin tulevat meille viikonlopuksi. Saamme perheenä viettää yhteistä aikaa. Vietämme myös viikonloppuna seurakunnassamme pastorimme syntymäpäiviä. Huikeeta :D

Seuraavan postauksen ajattelin kirjoittaa lemppari tv-ohjelmista. On kiva, kun pääsee kirjoittamaan omia mielipiteitä ohjelmiin liittyen.

Ihanaa viikkoa teille kaikki rakkaat lukijat ja tukijat! On sellainen olo, että tässä ollaan voiton puolella ja kaikki kääntyy parhain päin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...