Siirry pääsisältöön

Tää on elämää, isolla Eellä.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Ollaan puoli välissä viikkoa. Toivottavasti sinun viikkosi on mennyt mukavasti. Minulla senkin edestä on haasteita riittänyt. Viimeksi kirjoitinkin siitä teille, että on hyvä elää hetkessä. Nauttia niistä hetkistä, kun saamme viettää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa. Koskaan sitä ei voi tietää, milloin on viimeinen kerta ☹
 
Tosiaan eilen kävin lekurissa. Sain lisää sairaslomaa ja paljon lääkkeitä. Nyt selvitellään vielä labran kautta mahdollisia asioita. Perjantaina on mentävä labraan antamaan paasto arvot. Ei kauhean kiva. Kummastelen myös sitä, että koko ajan keksitään syitä, että mikä minulla mahdollisesti voisi olla. Toki on hyvä, että asioita selvitetään ja saadaan eteenpäin. Olen vain väsynyt tällä hetkellä tähän kaikkeen. Ainut plussa, kun olen kotona, saan aamuisin nukkua pitkään ja voin rytmittää päiväni niin kuin minulle sopii. 

Tänään kävin myös shoppailemassa itselleni syys takkia. Oli sateinen sää ja kurja fiilis lähteä ulos. Laitoin luurit päähän ja kuuntelin musiikkia kävellessäni kaupoille. Nautin todella siitä, että ei ollut kiire ja sain rauhassa ajan kanssa viettää aikaa kaupassa. Olen tosin huomannut, kun mies on kaupassa mukana, niin silloin on oltava ripeä ostoksissaan. Me naiset nautimme siitä, että saamme rauhassa katsella asioita eikä ole kova kiire joka suuntaan. Kävin myös harkka paikalla moikkaamassa työkavereita. Siellä olikin hirveä kiire, sillä myymälämme avataan marraskuussa uuteen kauppakeskukseen. Oli kiva käydä siellä vähän pyörähtämässä. Tosin ale myynnitkin olisivat olleet, mutta tällä kertaa en ehtinyt katsella itselle mitään. Täytyy vaikkapa joku toinen päivä mennä käymään, jos jotakin sattuisi löytymään 😊
 
Huomenna on torstai ja lapset lähtevät viikonlopun viettoon isälleen. Minulla siis alkaa vapaa viikonloppu miehen kanssa. Huomenna olisi tarkoitus vähän siivoilla kotona ja nähdä ystävää pitkästä aikaa. Muuten viikonloppu menee kotosalla ja sunnuntaina menemme siskoni kanssa toiselle paikkakunnalle vetämään ylistystä. Olemme siis aktiivisesti mukana seurakunnan jutuissa ja oli ilo saada kutsu toiselle paikkakunnalle. Olen yrittänyt kovasti valmistella sitä varten jo etukäteen. Toivotaan, että terveyteni sallii sen verran, että jaksan hoitaa tuon vastuu homman.

Tänään meidän perhe sai myös suru-uutisia. Rakas sukulaisemme mummini veljen puoliso menehtyi tänään pitkä aikaiseen sairauteen. On kurja ajatella asiaa, eikä toisaalta haluaisikaan, vaikka totuus on hyvä kohdata. Tekee kipeää, kun rakas ihminen lähtee täältä pois. Vaikka toki sekin on totta, että meidän jokaisen elämä täällä joskus päättyy. Nämä ovat silti sellaisia asioita, vaikka kuinka yrittäisit valmistautua, on se henkisesti raskasta. Varmaan menee loppu viikko, vähän surullisilla fiiliksillä.

Ihanaa viikkoa teille jokaiselle rakkaat lukijat ja tukijat! Pidetään rakkaistamme huolta! <3

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...
Lähetä kommentti
Lue lisää