Siirry pääsisältöön

Murheen mustat pilvet.


Heippa rakkaat lukijat ja tukijat!

Viikko on vierähtänyt nopeasti. On ollut paljon tekemistä ja joulu juhlaa. Lapsillakin on ensiviikko koulua ja sitten loma alkaa. Odotan jo kovasti sitä, että olemme lasten kanssa lomalla ja ilman aikatauluja. 

Terveys asiat eivät ole menneet eteenpäin. En ole saanut Ortopedilta yhteyden ottoa ja fysioterapia ajan sain ensivuoden puolelle. Joten nyt vaan siihen asti otetaan rennosti :D 

Mielialani on ollut vaihtelevaa. Olen ollut jonkin verran alakuloinen ja eilen pitkästä aikaa itkin. Monesti tuntuu siltä, että on niin paljon asioita, jotka ovat patoutuneet sisälleni, enkä saa niitä edes itkun kanssa ulos. Sitä jotenkin vain turtuu kaikkiin asioihin. Mikään ei tunnu miltään ja vaikka asiat olisivat hyvin, sitäkään ei osaa arvostaa. 

Täytyy kyllä tunnustaa, että tällä hetkellä olen väsyneempi ja turhautuneempi kaikkiin asioihin. Parisuhde asiat tuntuvat monimutkaiselta ja käyn senkin osalta kaikenlaisia ajatuksia läpi. Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut uusperhekuviosta. Nekin tuntuvat haasteelliselta tällä hetkellä. Ex miehen kanssa on myös tullut sanallista sanomista. Silloin, kun on paljon haasteita elämässä, niin tekisi mieli vaan huutaa kehkonsa pihalle tai luovuttaa kokonaan. Tosin löytyy kyllä minulta sekin puoli, että en luovuta helposti. Näillä ajatuksilla eteenpäin haasteiden ja oman mielen kanssa.

Viikonloppu alkaa perheen kanssa tänään. Tänään olisi ohjelmassa nuorten pikku joulua. Huomenna rentoa yhdessä oloa kotona sekä tyttären piano konsertti. Sunnuntaina on edessä anopin saattaminen viimeiselle matkalle. Viikonloppu tulee olemaan raskas. Hautajaiset ovat toisella paikkakunnalla ja ajomatkaa on melkein kolme tuntia suuntansa. Tulee raskas päivä kaiken kaikkineen. 

Tämän kaiken keskellä haluan silti kiittää teitä rakkaat lukijat ja tukijat, että seuraatte edelleen blogiani. Olen iloinen siitä, että olen löytänyt kirjoittamisen. Kirjoittaminen on erittäin terapeuttinen tapa purkaa sydämensä sopukoita. Ihanaa viikonloppua teille jokaiselle ja pidetään rakkaistamme huolta! <3

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...
Lähetä kommentti
Lue lisää