Siirry pääsisältöön

Murheen mustat pilvet.


Heippa rakkaat lukijat ja tukijat!

Viikko on vierähtänyt nopeasti. On ollut paljon tekemistä ja joulu juhlaa. Lapsillakin on ensiviikko koulua ja sitten loma alkaa. Odotan jo kovasti sitä, että olemme lasten kanssa lomalla ja ilman aikatauluja. 

Terveys asiat eivät ole menneet eteenpäin. En ole saanut Ortopedilta yhteyden ottoa ja fysioterapia ajan sain ensivuoden puolelle. Joten nyt vaan siihen asti otetaan rennosti :D 

Mielialani on ollut vaihtelevaa. Olen ollut jonkin verran alakuloinen ja eilen pitkästä aikaa itkin. Monesti tuntuu siltä, että on niin paljon asioita, jotka ovat patoutuneet sisälleni, enkä saa niitä edes itkun kanssa ulos. Sitä jotenkin vain turtuu kaikkiin asioihin. Mikään ei tunnu miltään ja vaikka asiat olisivat hyvin, sitäkään ei osaa arvostaa. 

Täytyy kyllä tunnustaa, että tällä hetkellä olen väsyneempi ja turhautuneempi kaikkiin asioihin. Parisuhde asiat tuntuvat monimutkaiselta ja käyn senkin osalta kaikenlaisia ajatuksia läpi. Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut uusperhekuviosta. Nekin tuntuvat haasteelliselta tällä hetkellä. Ex miehen kanssa on myös tullut sanallista sanomista. Silloin, kun on paljon haasteita elämässä, niin tekisi mieli vaan huutaa kehkonsa pihalle tai luovuttaa kokonaan. Tosin löytyy kyllä minulta sekin puoli, että en luovuta helposti. Näillä ajatuksilla eteenpäin haasteiden ja oman mielen kanssa.

Viikonloppu alkaa perheen kanssa tänään. Tänään olisi ohjelmassa nuorten pikku joulua. Huomenna rentoa yhdessä oloa kotona sekä tyttären piano konsertti. Sunnuntaina on edessä anopin saattaminen viimeiselle matkalle. Viikonloppu tulee olemaan raskas. Hautajaiset ovat toisella paikkakunnalla ja ajomatkaa on melkein kolme tuntia suuntansa. Tulee raskas päivä kaiken kaikkineen. 

Tämän kaiken keskellä haluan silti kiittää teitä rakkaat lukijat ja tukijat, että seuraatte edelleen blogiani. Olen iloinen siitä, että olen löytänyt kirjoittamisen. Kirjoittaminen on erittäin terapeuttinen tapa purkaa sydämensä sopukoita. Ihanaa viikonloppua teille jokaiselle ja pidetään rakkaistamme huolta! <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...