Siirry pääsisältöön

M-T ongelma vai?

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! 

Viikonloppu meni erittäin nopeasti. Oli tosi kiva lepäillä kotona ja nukkua. Sit oli myös mukava nähdä ystäviä ja juhlia mun synttäreitä. 

Aihe josta tänään halusin kirjoittaa liittyy mielenterveyteen. Minua loukkaa se, että niillä joilla on mielenterveys ongelmia, ne leimataan sen vuoksi. Niitä pidetään sellaisina outona käytökseltään ja mieleltään. Mua niin harmittaa, kun olen tässä saanut lähimmältäkin ihmisiltä kuulla, että mä olen m-t ongelmainen. Sou, eiköhän täällä meillä kaikilla joskus ole masennusta. Toiset selviää vähemmällä ja toiset joutuu kokemaan paljon enemmän. Toiset haluaa hakea itselleen apua ja toiset taas eivät, kun pelkäävät.  Itse olen aina ollut sitä tyyppiä, että haen mielummin ajoissa apua ja olen todella ylpeä siitä. Minua myös todella loukkaa verisesti se, että meistä ajatellaan todella pahasti, jotka sairastaa masennusta. Masennuksestakin voi parantua ja Minä uskon, että minun kohdalla on jo aika mennä eteenpäin ilman masennusta ja sen oireita elämässä. Siksi olenkin varannut lääkäri ajan. Lääkäri on se, joka voi sanoa sulle, että mitä tehdä seuraavaksi, onko lääkitys oikeanlainen yms. 

Mä tosiaan sain viime syksynä töitä ja olen huomannut, että mun mieliala on kohonnut erittäin paljon positiivisempaan suuntaan. Siksi haluan mennä lääkäriin ja hakea apua siihen, että josko lääkitystä voitaisiin rueta laskemaan alaspäin. Haluaisin kokonaan lääkkeistä eroon. Sekin loukkaa, kun toiset ihmiset luulee tuntevan sun sairauden paremmin ja osaavat kuulemma arvioida, että tarvitsetko lääkitystä ja mikä sun mielen tila on. Ja paskat. Se on täyttä paskaa. Kyllä mä ihan itse myös osaan arvioida omaa tilaani, mä kuitenkin elän joka päivä itseni sisällä niin fyysisesti kuin henkisesti. Vai onko se joltakin pois, jos en enää ole mielenterveys ongelmainen. Minusta se on täysin hyvä asia, jos pääsee elämässä eteenpäin, eikä jää paikoilleen. 

Tässä taas kirjoitusta joksikin aikaa. Oikein hyvää alkavaa viikkoa jokaiselle ja pidetään itsestämme, sekä rakkaistamme hyvää huolta! Muista, älä välitä siitä, mitä toiset sanoo. Se on kuitenkin tärkeintä, et sä hyväksyt itses just sellaisena, kun sä oot! 

-Johkis 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...