Siirry pääsisältöön

Kiireistä arkea ja kevättä rinnassa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! 

Ollaan jo puolessa välissä helmikuuta. Ensviikolla joillakin on hiihtoloma. Mulla loma viikko menee kuitenkin duunissa. Töitä on ihan kiitettävästi.

Kävin tänään seurakunnalla moikkaamassa pitkästä aikaa ystäviä. Hekin ihmettelivät, että missä olen ollut. Työt vaan vievät suurimman osan ajasta, joten en oikein muuta ehdi tehdä. Maaliskuussa vielä alkaa opinnotkin. Huoh, miten ehdin kaiken tekemään. Ei sitä etukäteen kannata stressata. Kyllä asioilla on tapana järjestyä. 

Elämme tällä hetkellä lasten kanssa mielenkiintoista aikaa. Elämäämme on tulossa uusia tuulia. Siitä, ehkä myöhemmin lisää. Tiedän, vain, että kaikki menee parhain päin, kun jaksaa vain uskoa ja luottaa itseensä. Sillä elämässä pääsee jo erittäin pitkälle. 

Muutenkin tuntuu siltä, että pitkästä aikaa olen tietyllä tapaa helpottunut kaikkien asioiden keskellä. Osaan myös tehdä itsenäisesti päätöksiä ja ottaa päätöksistäni vastuun. Olen oppinut kuuntelemaan sitä, mikä minusta tuntuu oikealta ja missä tunnen, että minun on hyvä olla. Olen myös viime kuukausina opetellut rehellisyyttä enemmän kuin koskaan ja opetellut sanomaan asioista suoraan. En ilkeästi vaan rehellisesti juuri se on tärkeää. 

Ihana, kun on tullut enemmän valoisaa ja linnut laulaa sekä aurinko paistaa. On ihanaa tuntea, että saan olla Isän kämmenellä ja tuntea, että minusta pidetään huolta kaikkien vastoinkäymisien keskellä. 

Kaikkea ihanaa ja hyvää teille toivotan! Nauttikaa lomasta, jos teillä sitä on. Nauttikaa perheestä, ystävistä, omasta ajasta. Tee jotakin sellaista, jota et ole aikaisemmin tehnyt. Tule pois omalta mukavuusalueeltasi. Tiedän, juuri sinusta ja minusta pidetään oikein hyvää huolta! ❤

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...
Lähetä kommentti
Lue lisää