Sata tapaa tappaa sielu

Heips rakkaat lukijat!

En ole kerennyt blogiani päivittämään. Joulu on kiireistä aikaa ja jokaisella on kotona oma joulun laitto. Tänä vuonna tosiaan me mieheni kanssa kaksin vietämme joulua. Meillä on rauhallinen ja vaatimaton joulu kotona. Silti olen onnellinen, että saan viettää juuri kaikista rakkaimman ja parhaimman aviopuolisoni kanssa joulua. Oikeastaan otsikko kertookin sen mistä aion tällä kerralla kirjoittaa blogissani. 

Sata tapaa tappaa sielu- narsismin uhrit kertovat

Luin pikkuserkkuni suosittelemana kirjan Sata tapaa tappaa sielu. En ollut aikaisemmin edes kuullut tästä kirjasta ja minulle ei kukaan koskaan aikaisemmin ole suositellut tätä. Lähdin mielenkiinnolla lukemaan tätä kirjaa sillä se käsitteli mm. näitä aiheita: narsistin lapsena, narsistin uhri, narsisti parisuhteessa, narsisti työelämässä ja miten toipua niistä jäljistä mitä narsismi aiheuttaa meille uhreille. Mitä apukeinoja voit käyttää narsismin uhrina toipumiseen?

Ensimmäinen aihe joka minua todella kosketti. Ja luin sitä aivan, kuin olisin lukenut omien lasteni kokemuksia narsistin lapsena. Todella narsisti saa kylvettyä lapsilleen pahaa mm. kontrolloimalla ja henkisellä väkivallalla. Näitä ikävä kyllä olen nähnyt omilla lapsillani. Eiväthän lapset ymmärrä sitä, että joku aikuinen manipuloi heitä. Sillä lapset haluavat olla lojaaleja omille vanhemmilleen. Haluan kuitenkin yksityisyyden suojaamiseksi jättää kirjoittamatta näitä esimerkkejä tästä aiheesta. Sillä jos kirjoitan jotain lapsista ja kerron esimerkkejä siitä. Lapsille siitä voi tulla isojakin ongelmia juuri heidän isänsä osalta. Ehkä joku päivä voin enemmän avata tätäkin aihetta. 

Noista muista aiheista myös olen jo aikaisemmin kirjoittanut tästä blogista. Kirjaa lukiessani todellakin oivalsin ja tajusin joitakin tilanteita entisestä parisuhteestani. Olen kyllä käsitellyt asioita mutta huomaan edelleen, että lukeminen nostatti minulle vihan tunteita pintaan. Todella minua suututtaa ja olen viime päivinä käynyt läpi sitä vihaa sisälläni mitä koen tuota ihmistä kohtaan. 

Joskus minusta tuntuu niin epäreilulta, että joudun olemaan tuon ihmisen kanssa tekemisissä. Joudun tapaamaan häntä virallisissa tapaamisissa ja lasten juhlissa yms. Tälläkin viikolla jouduin tuon ihmisen kohtaamaan lapsemme yhteisen harrastuksen parissa. Jos vaan voisin en haluaisi tavata tuota ihmisitä ollenkaan mutta, kun se ei ole mahdollista yhteisten lasten vuoksi. Vaikka onneksi joudun kuitenkin loppujen lopuksi aika vähän häntä kohtaamaan. Olen todella katkera hänelle siitä mitä hän teki minulle ja lapsilleni. Jos vain voisin; muuttaisin kaiken mutta näinhän se on, että niitä asioita ei tekemättömäksi saa. 

Vielä yksi tärkeä asia jonka kirjoitan teille. Aihe käsittelee uhrin näkökulmaa.

Älä ole käytettävissä

Älä vastaa narsistin puheluihin ja muihin yhteydenottoihin paitsi siltä osin kuin sopiminen lasten asioista vaatii; näissäkin asioissa voit aina käyttää halutessasi avuksi viranomaisia tai ystäviä. Siivoa ex-kumppani ulos ajatuksistasi ja asunnostasi, anna hänen tavaransa pois, myy aviovuoteesi, tee kodistasi sinun kotisi, älä anna hänen tulla kynnyksesi yli. Luovu siitä ajatuksesta, että sinun täytyy saada väärinkohtelijasi "narsisti-psykopaatti"- tai jonkin muun nimikkeen alle, keskity pelastamaan ja parantamaan itsesi. Älä haaskaa aikaasi tai energiaasi hänen ajattelemiseensa. Jos ajattelet häntä, annat hänelle huomiosi ja kohta hän on takaisin juomassa narsistista lähdettään. Ota aikalisä itsesi kanssa- vältä uutta suhdetta ennen kuin olet saanut itsesi kasaan, ettet sorru toiseen narsistiin. Muista, että sinulla on aina valinnanvapaus. Valitse hyvin! Rakasta itseäsi ja toista ihmistä niin paljon, että kerrot hänelle, missä sinun rajasi kulkevat. Usko omiin tuntemuksiisi, älä tee mieliksi. Jos joku ihminen ripustautuu sinuun tai itse huomaat ripustautuvasi toiseen, katkaise tällainen tasapainoton suhde. 

Omat kokemukseni haluan myös peilata tuohon kirjan tekstiin. En allekirjoita ihan kaikkea mitä tuossa kirjassa sanotaan. Toipuminen on prosessi ja se vie oman aikansa. Toipuminen on myös henkilökohtaista ja ei kukaan voi määritellä sitä, kuinka kauan sinä toivut. Sen haluaisin kuitenkin myös itse sisäistää, että en ajattelisi ex puolisoni tuottamia asioita. Sillä se on totta, jos niitä ajattelee ja niissä velloo ei voi selviytyä eteenpäin. Olen myös nykyisessä parisuhteessani todella tuntosarvilla kuulostelevainen. Osaan pitää ja tunnistaa omat rajani ja osaan myös puolisolleni sanoittaa ajatukseni. Sillä tässä nykyisessä suhteessani minun ei tarvitse pelätä sanomisiani ja sitä, että mitähän siitä seuraa. Saan olla rakastettu ja antaa myös rakkautta puolisolleni. Todella olen kiitollinen jokaisesta hetkestä. Arvostan häntä myös todella paljon, että hän seisoo sanojensa takana ja haluaa perheellemme parasta ja hyvää. Niin kiitollinen olen, että en voi kylliksi kiittää. 

Ihanaa ja rauhallista joulua teille jokaiselle! Pidetään rakkaistamme huolta!