Siirry pääsisältöön

Juhlien suunnittelua.

Elämä on juhlaa!

Tosiaan kirjoittelin aikaisemmassa kirjoituksessani tulevista synttäreistäni. Tänään olen niitä jo suunnitellutkin. Olemme yhdessä ystävieni kanssa suunnitelleet tarjoilun sekä kertakäyttö astioiden teeman. On kiva, kun saa ystävien kanssa suunnitella ja tehdä yhdessä. Ei jää itselle niin paljon laitettavaa. Minulla homma melkein karkaa jo käsistä, sillä olenhan juhla ihminen ja rakastan juhlia ja sitä, että juhlissa kaikki on täydellistä.

Juhlien teemana näyttäytyy musta valkoinen polka teema. Tänään juuri tilasin netistä mukit, lautaset, lautasliinat, naksu laatikot ja pillit. Minulla on jo valmiina teemaan sopiva pöytäliina juuri tuota pallo kuosia. Rakastan tuota teemaa ja omistan myös mekonkin tuolla samalla kuosilla. Liika on liikaa.
Olen valmiiksi myös suunnitellut jonkinlaisen ohjelmarungon. Ensin ystävät tulevat meille kotiin. Kotona pelailemme, tutustumme toisiimme, sillä kaikki eivät tunne toisia, laulamme ehkä singsstaria, jos uskallamme, pidämme hauskaa! Sehän on juhlien juttu.

Illan päätteeksi lähdemme keilaamaan. Keilaaminen on kivaa ja tykkään siitä lajista. Muistan joskus pienempänä, kun olimme vanhempien kanssa kylpylä lomalla, harrastin keilaamista vähän enemmänkin. Laji tuntuu jotenkin niin omalta.

On todella ihana, kun saan järjestää juhlia ja suunnitella juhlat jo etukäteen. Mieheni kertoi, että hän ei koskaan aikaisemmin ole suunnitellut juhlia, kun soitti vain kavereilleen ja kysyi: tuletteko huomenna juhlimaan? Mielestäni miehet eivät ehkä ole juhlijoita. Eipä moni nainenkaan välttämättä ole.

Olen ostanut juhlamekonkin juhlia varten. Vaikka kaappi on täynnä mekkoja, niin aina on saatava uusi mekko. Me naiset olemme siitä hauskoja, että meillä ei muka ole mitään päälle laitettavaa, vaikka kaappi pursuaisi erilaisia hienoja vaatteita. Aina on saatava uusi vaate tai mekko eri juhliin.

Juhlitko sinä synttäreitä? Oletko juhla ihminen?

Vielä pari viikkoa tässä on odoteltava, että pääsee tyttö porukalla viettämään juhlia. En malttaisi odottaa. Menetän yöuneni :D No vitsi, vitsi.

Ihanaa viikonlopun jatkoa teille jokaiselle lukijalle!

Muistakaa nauttia elämästä ja juhlia silloin, kun siihen on aihetta. Emme koskaan tiedä, kuinka kauan täällä elämme. Minullakin on synkkiä päiviä ja hetkiä. Silti minulla on toivoa ja valoa tulevaisuudessa. Vaikka en ihan kaikkea osaa vielä nähdä. Nyt ainakin iloitsen siitä, että saan kohta juhlia synttäreitäni kaikkein rakkaimpien ystävieni seurassa. Valitettavasti kaikki eivät kutsua saaneet tai saivat niin eivät pääse juhlimaan kanssani. Mutta ehkäpä sitten vuoden päästä, kun täytän sen pyöreän luvun verran.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...