Siirry pääsisältöön

Pieniä hyviä hetkiä.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! :)

Sydämeni kumpuaa taas kirjoittaa teille. Kaikin puolin on ollut ihan ookoo viikko tässä. Viikonloppukin tulossa ja ihanaa saada taas perheen kanssa viettää aikaa.

Leikkaus

Tänään vihdoinkin neljän kuukauden jälkeen minulle tuli tietoa leikkauksesta. Vihdoinkin odottavan aika palkitaan, jos sitä palkkioksi voi sanoa. Minua jännittää ja kauhistuttaa ajatus koko leikkauksesta. Olen kerran elämässäni ollut polvileikkauksessa, joka tehtiin tähystämällä. Se oli helppo ja olisin voinut mennä uudestaankin. Avoleikkaus on hieman eri asia. Olen sairastanut perinnöllistä sairautta ja tällä leikkauksella se mahdollisesti saadaan poistettua elimistöstä kokonaan ja ei tarvitsisi uudestaan kärsiä. Tämähän on erittäin ikävä vaiva ja en toivoisi tätä kenellekään. En halua siitä enempää kertoa, sillä se sijaitsee intiimi alueella ja en halua sen enempää jakaa asiaa siitä. Toivon kuitenkin, että leikkaus menee hyvin ja pääsen nopeasti toipumaan leikkauksesta.

Hieronta

Eilen pääsin pitkästä aikaa käymään hierojalla. Sain siis ystäviltäni synttärilahjaksi hieronta lahjakortin. Nyt on ollut selkä hellänä koko päivän. Viime yökin piti mahallaan nukkua, kun ei selkä kestänyt sänkyä vasten nukkumista. Kyllä teki hyvää ja vielä pari hieronta kertaa jäljellä.

Cheek- eli Jare Tiihosen elokuva

Tässä on luvassa vielä ennen leikkausta mukavia asioita. Ensiviikolla menen ystäväni kanssa katsomaan Jaren elokuvaa. On mielenkiintoista mennä katsomaan leffaa, kun sen sisältö osittain on musta lammas kirjasta. Olen myös lukenut tuon kirjan ja mielenkiinnolla odotan mitä kohtia leffa sisältää kirjasta.

Pikku G- eli Henri Vähäkainu

Olen myös huhtikuulle varannut ystäväni kanssa Pikku G:n keikalle liput. Pikku G oli lapsuuteni hitti. Muistan monet biisit ulkoa ja joiltakin biiseiltä nousee myös muistoja nuoruudesta. Muistan ne kerrat, kun kuuntelimme autossa Pikku G:n levyä sisarusteni kanssa ja laulettiin täysillä mukana. Ihana päästä hänet livenä näkemään ja hoilaamaan ihan täysillä mukana.

Tallinnan reissu

Menemme myös mieheni kanssa käymään Tallinnan bileristeilyllä. Siellä on keikalla Michael Monroe. Oli pakko päästä risteilylle, sillä keikka sisältyy risteilyn hintaan. On myös kiva, kun siinä samalla pääsee maissa käymään. Tuo reissu on meille irtiotto arjesta. On ihana päästä miehen kanssa kahdestaan reissuun, sillä yleensä olemme vapaa viikonloput kotona.

Tällä kertaa blogi tekstini on aika myönteinen. On ollut niin paljon mukavia ja piristäviä asioita elämässä. Ainut miinus puoli on sosiaalisuus ja ryhmä tilanteet. Tällä hetkellä myös harkitsen vakavissani m-ryhmän lopettamista. Ryhmässä minua on ahdistanut ja en ole saanut ahdistusta lievitettyä millään keinolla. Olen myös huomannut, että julkiset paikat ovat edelleen haastavia, jos ympärillä paljon ihmisiä. Todella näissä tilanteissa tarvitsen mieheni tukea. En selviydy vielä yksin. Ehkä vielä joku päivä selviydyn niistäkin. On hyvä kulkea pienin askelin.


Ihanaa viikkoa teille jokaiselle lukijoille! <3 

Kommentit

  1. Onpas sulle tulossa paljon kivoja juttuja! Ja se ahdistuskin aikanaan helpottaa. Mä tiedän, mistä puhun.
    Ahdistus harvoin tulee turhaan. Mieti, mikä sen aiheuttaa. Se on avain siitä toipumiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin mäkin uskon. Vasta tässä alku taipaleella.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...