Siirry pääsisältöön

Auringonpaistetta ja väsymyksen tunnetta.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3

Pakkaspäivä taasen ja tuuli ulisee korvissa sekä paleltaa sisällä, että ulkona. Aamuni alkoi taas arjen aherruksella. Herätyskellon soidessa, vitkuttelin sängyssä puoli tuntia, ennekuin sain noustua. Aamut ovat vaikeita ja vitkuttelen viimeiseen asti. Sain itseni valmiiksi ja muro lautanen naamaan :D Eikun menoksi arjen askareisiin.

Tuli käytyä kauppareissulla ja oli kyllä kylmä. Vaikka toisaalta ilma piristi ja posket punoittivat sisään tullessani. Tänään olin laiska äiti. Tai miten sen nyt sanoisi. Tein hodareita ja ranskalaisia ruoaksi. En jaksa ruoanlaitosta ottaa paineita. Olen antanut luvan itselleni, kun en jaksa niin mennään vähän vähemmällä.

Musiikki piristää. Soittelin pitkästä aikaa pianoa ja lauloin. Valmistelin laulut illaksi kuorotreenejä varten. Tänään pääsee bändikin paikalle. Rakastan musiikkia ja, kun huomaan, että voimavarat ovat vähissä musiikki antaa iloa ja hyvää mieltä. Rentouttaa myöskin. Toki, kun mieheni kuuntelee kotona musiikkia, se ei ole minulle rentouttavaa. Meillä, kun on erilainen musiikki maku.

On ihanaa, kun koko perhe on kotona. Toisaalta odotan kovasti sitä normaalia arkea. Toki minun kohdalla arki ei ole vieläkään normaalia, vaikka kuinka haluaisin. Toiveet opiskelun jatkamisesta on vielä tauolla ja en tiedä vielä Kelan päätöksestäkään mitään. On niin turhauttavaa odottaa ja odottaa. Siihen vaaditaan paljon kärsivällisyyttä.

Onneksi minulla on rakas pikku serkkuni. Hänen kanssa olen päivittäin yhteydessä ja koemme olevamme samalla aaltopituudella, vaikka elämäntilanteemme ovatkin erilaiset. On ihana, että vierellä on joku joka oikeasti ymmärtää. <3 Kiitos sinulle serkkuseni <3

Sain myös ajan varattua psykiatriselle sairaanhoitajalle. Sekin aika menee taas monen viikon päähän. Tuntuu, että en jaksaisi sitäkään aikaa odottaa. Toki voin hänelle soittoaikaa jättää, jos siltä tuntuu. Muutenkin mieli on alakuloinen ja stressaantunut. Huokailen pienimillekin asioille.

Ihanaa päivää ja viikkoa teille rakkaat ystävät ja tukijat <3 On ihana nähdä, kun jaksatte seurata blogiani. Olen iloinen siitä, että saan olla vertaistukena jollekin. Ei tarvitse hävetä, kun voimat loppuvat ja tuntuu ettei jaksa. Teistä jokainen tsemppaa minua <3 😊 Kiitos siitä teille! 😊

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...