Siirry pääsisältöön

Auringonpaistetta ja väsymyksen tunnetta.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3

Pakkaspäivä taasen ja tuuli ulisee korvissa sekä paleltaa sisällä, että ulkona. Aamuni alkoi taas arjen aherruksella. Herätyskellon soidessa, vitkuttelin sängyssä puoli tuntia, ennekuin sain noustua. Aamut ovat vaikeita ja vitkuttelen viimeiseen asti. Sain itseni valmiiksi ja muro lautanen naamaan :D Eikun menoksi arjen askareisiin.

Tuli käytyä kauppareissulla ja oli kyllä kylmä. Vaikka toisaalta ilma piristi ja posket punoittivat sisään tullessani. Tänään olin laiska äiti. Tai miten sen nyt sanoisi. Tein hodareita ja ranskalaisia ruoaksi. En jaksa ruoanlaitosta ottaa paineita. Olen antanut luvan itselleni, kun en jaksa niin mennään vähän vähemmällä.

Musiikki piristää. Soittelin pitkästä aikaa pianoa ja lauloin. Valmistelin laulut illaksi kuorotreenejä varten. Tänään pääsee bändikin paikalle. Rakastan musiikkia ja, kun huomaan, että voimavarat ovat vähissä musiikki antaa iloa ja hyvää mieltä. Rentouttaa myöskin. Toki, kun mieheni kuuntelee kotona musiikkia, se ei ole minulle rentouttavaa. Meillä, kun on erilainen musiikki maku.

On ihanaa, kun koko perhe on kotona. Toisaalta odotan kovasti sitä normaalia arkea. Toki minun kohdalla arki ei ole vieläkään normaalia, vaikka kuinka haluaisin. Toiveet opiskelun jatkamisesta on vielä tauolla ja en tiedä vielä Kelan päätöksestäkään mitään. On niin turhauttavaa odottaa ja odottaa. Siihen vaaditaan paljon kärsivällisyyttä.

Onneksi minulla on rakas pikku serkkuni. Hänen kanssa olen päivittäin yhteydessä ja koemme olevamme samalla aaltopituudella, vaikka elämäntilanteemme ovatkin erilaiset. On ihana, että vierellä on joku joka oikeasti ymmärtää. <3 Kiitos sinulle serkkuseni <3

Sain myös ajan varattua psykiatriselle sairaanhoitajalle. Sekin aika menee taas monen viikon päähän. Tuntuu, että en jaksaisi sitäkään aikaa odottaa. Toki voin hänelle soittoaikaa jättää, jos siltä tuntuu. Muutenkin mieli on alakuloinen ja stressaantunut. Huokailen pienimillekin asioille.

Ihanaa päivää ja viikkoa teille rakkaat ystävät ja tukijat <3 On ihana nähdä, kun jaksatte seurata blogiani. Olen iloinen siitä, että saan olla vertaistukena jollekin. Ei tarvitse hävetä, kun voimat loppuvat ja tuntuu ettei jaksa. Teistä jokainen tsemppaa minua <3 😊 Kiitos siitä teille! 😊

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...