Siirry pääsisältöön

Väsymystä arjen askareista.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3

Viikko alkaa olla lopuillaan. Täytyy kyllä sanoa, että raskas viikko on ollut. Paljon tekemistä ja touhuamista. Voisi vähemmänkin olla ohjelmaa. Toki se on niin, että me itse täytetään se meidän kalenteri. Tiedän olevani äärirajoilla. Siksi on pakko miettiä oma jaksaminen ja arjen pyörittäminen lasten kanssa. Toki sen jaksan ja kuoro on minulle terapiaa. Joten ne ainakin aion pitää elämässäni tällä hetkellä.

Eilen tuli ikävä tieto Kelasta. Hakemus jonka olin laittanut Tammikuussa Kelalle tarvitsee lisäselvitystä. Virkailija, joka laittoi minulle kotiin hakemuksen; oli laittanut väärän hakemuksen. Ei voi olla totta. Todellakin totta se on. Muutenkin olen toimeentulotuen varassa tällä hetkellä ja olisi kiva, että tulot joita Kelasta saan, tulisivat normaalisti. Kaikki raha asiat on selvitettävä Kelaan ja se aiheuttaa pään vaivaa varsinkin, jos kela maksaa takautuvia tuloja minulle, se huomioidaan heti toimeentulotuessa. Muutenkin olen tässä toipilaana ja kaiken maailman kaavakkeiden täyttö tuntuu raskaalta. En jaksaisi. Todellakin se ylimääräinen tai turha työ on ikävää, kun joutuu tekemään. Olisi mulla paljon muutakin tehtävään, kun selvitellä Kelan lomakkeita. Sain kuitenkin soitettua tänään Kelaan ja asia nyt kunnossa. Onneksi saa huokaista helpotuksesta, ettei tarvitse uutta lomaketta täyttää yhden virkailijan takia.

Eilen olin suunnitellut imuroivani. En päässyt heti imuroimaan, kun mies nukkui ja en raaskinut herättää häntä. Kävin myös ystävää tapaamassa. En jaksanutkaan enää imuroida, kun tulin kotiin. Harmittaa sekin, että ei jaksa edes imuroida, vaikka se on tosi pieni homma. Mieheni ymmärsi kyllä asian ja totesi: että voihan sitä olla väsynytkin hyvin pienestä asiasta. Joten imuroin sitten huomenna. Olen nykyään tosi väsynyt ja ärtynyt. Varmaan johtuu univajeesta ja ehkä lääkityksen nostosta. Tosin tämä viikko on myös ollut erilainen. Silloin, kun lapset sairastelee tai heillä on muita pakollisia menoja he ovat kotona. Minulta jää silloin kokonaan ns. oma aika väliin. Sillä olen tottunut siihen, kun lapset ovat koulussa saan tehdä omia asioita.

Viime yön nukuin kaksitoista tuntia. Aamusta sen verran heräsin, että herätin lapset kouluun. Menin takaisin nukkumaan. Ihanaa, kun saa nukkua pitkään ja tänään ei tarvitse lapsista huolehtia. He lähtevät viikonlopuksi isälleen. Tekee todellakin itselle hyvää, kun saa kerätä voimia ja levätä. En ole viikonlopuksi sen kummemmin suunnitellut mitään. En edes tällä hetkellä jakaisikaan. Nuorten ilta olisi myös illemmalla. En edes tiedä jaksanko sinnekään mennä. Vaikka toki muutama kerta onkin jäänyt väliin leikkauksen vuoksi.

Ihanaa viikonloppua teille jokaiselle! <3 Pidetään rakkaistamme huolta <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...