Siirry pääsisältöön

Kevättä ilmassa.


Heippa rakkaat lukijat ja tukijat <3

Maanantai päivää tässä vietellään. On ollut rento ja mukava päivä. Olen vaan niin toimeton, kun ei ole mitään hommaa. :D Viikonloppu meni nopeasti, lapsiperhe arkea, kun eletään. Tytöt leipoivat kookospalloja viikonloppuna. Tuli niitä vähän maisteltua. On ihana, kun lapset alkaa olla jo sen verran isoja, että niistä on keittiön puolella erittäin iso apu ja vielä, kun ovat itse halukkaita tekemään.
Tänään olin vetämässä musa juttuja seurakunnalla. Olen siellä siis vapaaehtoisena töissä. Äidit ja lapset olivat innoissaan pienestä muskari hetkestä. Oli ilo ja jotenkin siinä vapautui itsekin lapsenmieliseksi. Kävin myös naapurin luona kyläilemässä. Hänellä on pieni taapero. On ihana olla pienten naperoiden kanssa tekemisissä, kun itsellä lapset ovat jo niin isoja.

Kevättä rinnassa. Ihanaa, kun kevät on täällä. Se piristää mieltä. On ollut ihanan lämmin päivä tänään. Saa melkein jo ulkoilla kevyemmällä vaatetuksella. Se on ihanaa! Ja tietenkin kesää kohden. On mukavia muutoksia. Muuttoa ja lomaa lasten kanssa. On tässä itsekin loman tarpeessa. Vaikka toisaalta nautin nyt siitä, että saan kerätä voimia ja tehdä asioita joista pidän.
Kuntosali buumi. Harmittaa, kun tänään en päässyt salille. Ystäväni jonka kanssa piti mennä, on ehkä tulossa flunssaiseksi. Ei silloin kannata mennä salille, voi tulla vielä kipeämmäksi. Minulla oli niin kova into päällä, joten treenasin kotona, olohuoneen lattialla. Minulla, kun on mahdollisuus siihen. Fiilis oli oikein hyvä kunnon hikikarpaloiden jälkeen. Voi, sitä tunnetta. Tähän jää koukkuun. Jos sitä vaikkapa kolmisen kertaa viikossa niin olisin ikionnellinen.

Olen myös kuullut ihmisiltä, että minun olisi mentävä töihin tai jatkettava opiskeluja. Kuka on mitäkin kenellekään sanomaan tai arvostelemaan. Toisaalta ymmärrän sen, että taloustilanteen kannalta se oli paras vaihtoehto. Vaikka tuloni ovatkin suurin piirtein samansuuruiset, kun opiskelin omaehtoisesti. Itse, kun tiedän, että en ole työkykyinen. Monesti juuri tämä sairaus ei näy ulospäin. Monet luulevat, että kyllä minä jaksan kaikenlaista tehdä. Ei se kuitenkaan ole niin. Minullakin päivät ja mielialat ovat kovin vaihtelevia. On hyviä, huonoja ja parempia päiviä vaihtelevasti. Aamut ovat edelleen vaikeita. Tänäkin aamuna makasin sängyssä 45 minuuttia, ennen kuin pääsin nousemaan ylös. Oli vielä menojakin. Monesti menojen vuoksi aamupala jää syömättä, kun käytän aikaani löhöilyyn ja itseni laittamiseen. Mieluiten valitsen meikkaamisen, kuin syömisen. Sekin varmasti kuuluu osittain niihin sairauksiin, joita minulla on.

Eiköhän nämä ajankohtaiset ja tuoreimmat kuulumiset tässä olleet. Nyt olen tyytyväinen, että olen tänään saanut hyvinkin paljon siihen nähden tehtyä, kuinka jaksan. Oikein ihanaa aurinkoista viikkoa jokaiselle! <3 Pidetään rakkaistamme huolta! <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...