Menoa ja meininkiä.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3

Viikko on alkanut ihan mukavasti ja hyvillä fiiliksillä. Edelleenkin menen päivä kerrallaan eteenpäin. Eilen ja tänään ollut paljon tekemistä, joten en ole kerennyt lepäilemään. Huomenna minulla ei ole mihinkään menoja, paitsi illalla kuorotreenien veto. Meinasinkin ahkeroida siivouksen parissa. Sillä muuttoon on enää kolmisen viikkoa aikaa. Tehtävänä olisi kaappien ja ovien pyyhkiminen, ikkunoiden peseminen ja uunin peseminen. Joten loppusiivoukselle ei jäisi niin isoa urakkaa tehtäväksi.

Viikonloppu sujui perheen parissa vaihtelevasti. Huomasin itse, että pinna oli kireä, kuin viulun kieli. Tuli sitten lapsille oltua entistä kireämpi ja tiukempi asioiden suhteen. Kävimme yhdessä perheenä retkellä itiksessä uimassa ja otimme eväät mukaan. Uinnin jälkeen oli kiva syödä eväät ulkona ja ostettiin jätskit. Loppu illasta lapset kävivät itsekseen ulkona ja meillä oli aikaa ahkeroida kotona muuton parissa.

Muuttoprojektia pukkaa edelleen. On se muuttaminen mukavaa, mutta samalla työlästä ja väsyttävää. On paperiasioiden hoitamista, pakkaamista, siivoamista yms. Kuitenkin olen niin kiitollinen siitä, että olemme hyvässä vaiheessa ja jää aikaa lepäämisellekin. Olemme saaneet myös hyvin muutto apua kasaan. Olen kiitollinen siitä.

Tällä viikolla lapseni ovat meillä koko viikon. On äitienpäivä sunnuntaina ja tyttäreni on laulamassa kuorossa meidän seurakunnan äitienpäiväkonsertissa. On ihana yhdessä perheenä viettää äitienpäivää ja juhlia lasten kera. Ne rakkaimmat aarteet täällä maan päällä. Poikani kertoi, että hänellä olisi minulle kolme lahjaa. Yksi tehty omassa luokassa, toinen iltapäiväkerhossa ja kolmas kuvis tunnilla. Joten on ihana saada lasten omia taideteoksia. Ne ovat niitä parhaita lahjoja kaikkien halien ja suukkojen jälkeen. Itse olen toivonut mieheltäni äitienpäivä lahjaksi rustokorua. Sen saankin. Mieheni on itse sanonut, että hänen on vaikea ostaa lahjaa, joten se on helppoa, kun kerron hänelle mistä pidän. Odotan äitienpäivänä aamupalaa sänkyyn ja tietenkin mansikoita, suklaata ja kahvia. Mansikat ovat yksi lemppareistani. Tänäänkin söin mansikoita iltapalaksi. Suunnittelin, että ostan kesälle viiden kilon mansikkarasian. Siitä osan sitten laitan pakkaseen, saa mansikat suoraan puuron joukkoon. Nams.

Torstai on toivoa täynnä. Olen saanut järjestettyä rakkaimpien tyttöjen kanssa meille tytöille laatuaikaa. Mieheni lähtee myös kotoa evakkoon :D Katsomme leffaa tyttöjen kanssa ja ehkäpä grillaamme herkkuja. On kiva, kun saa tavata ihania rakkaita ystäviä. Minä todellakin välillä tarvitsen sitä, että olen itsenäinen nainen. Huolehdin vain itsestäni ja omista tarpeistani. Joskus tuntuu siltä, että olen väsynyt siihen äitinä ja vaimona olemiseen. Toisaalta on ne ihanat kullanmurut super ihania. Ilman heitä, en olisi äiti. Joka päivä, kun he ovat kotona kuuluu jostakin päin, ”äiti, äiti, äiti.” Silloin tekisi mieli huokaista ja ajatella, että olisipa hetken hiljaista. Toki vaikka lapsemme ovat jo isompia lapsia, hekin vielä tarvitsevat vanhemman hellää huolenpitoa ja hoivaa.

Tästähän tuli taasen pitkä teksti. Ihanaa viikkoa teille jokaiselle ja pidetään rakkaistamme huolta! <3