Siirry pääsisältöön

Muutto, uusi koti, väsymys, uupumus.

Heippa rakkaat blogin seuraajat!

On kulunut aikaa, kun olen ollut blogin parissa. Yksinkertaisesti ei ole aikaa kirjoittamiselle riittänyt. Toivon, että kun kodin järjestäminen rauhoittuu, että minulle jäisi enemmän aikaa blogille. Pikku hiljaa, kun jaksaa kotia laittaa niin hyvä tulee. 

Pari viikkoa on mennyt todella nopeasti. Olemme saaneet olla miehen kanssa kahden. Tosin parisuhteelle ei ole jäänyt aikaa, kun muuttaminen ja uuden kodin laittaminen on vienyt suurimman osan ajasta. On myös ollut pakollisia, virallisia menoja hoidettavana. Olemme nauttineet siitä, että olemme saaneet laittaa uutta kotia valmiiksi, ennen kuin lapset tulevat kotiin.

Viikonloppu on alkamassa ja minulla onkin jonkun verran suunnitelmia viikonlopulle. Olen menossa huomenna ystäväni kanssa kuuntelemaan Mikko Harjua. Hänellä on levyn julkkari keikka Hesassa. Muuten viikonloppu menee kotosalla ollessa ja uutta kotia laittaessa. Mitäs muutakaan tässä keksisi :D 

Mielialani on ollut vaihtelevaa ja tällä hetkellä enemmänkin alakuloisempaa. On tässä muutamassa viikossa tapahtunut paljonkin asioita, jotka vaikuttavat omaan mielialaan. Tälläkin viikolla olen ollut enemmän ahdistuneempi. Olen myös saanut muutamia paniikkikohtauksia. Ne on tosi ikäviä ja niiden jälkeen olen ihan puhki. Nytkin, vaikka olen yöt saanut levättyä kunnolla olen silti väsynyt. Koko ajan väsynyt ja tuntuu siltä, että zombina kävelisin kadulla eteenpäin. Olen ollut huolissani omasta vonnistani ja samalla miehenikin on ollut huolissaan, kun en malta levätä. Olen sairastunut uupumukseen ja silti tuntuu siltä, että rimani on korkea edelleen. Vaadin itseltäni paljon enemmän mitä jaksaisinkaan. Miten voisin päästä irti tästä oravan pyörästä. 

Hyviä uutisia psykoterapian osalta. Minulle myönnettiin 20 kerran lyhyt psykoterapia. Kaupunki maksaa sen minulle. Juttelin juuri viimeksi sairaanhoitajan kanssa siitä, että tilanteeni on sen verran vakava, että minun kuntoutukselle ei riittäisi lyhyt terapia. Hän kuitenkin kertoi minulle, että yleensä aloitetaan lyhyt terapialla ja siitä on vielä mahdollisuus jatkaa terapiaa Kelan avustuksella, jos on tarvetta. 

Laitoin myös keväällä valituksen kuntoutustuesta. Se asia on mennyt eteenpäin ja pitkä on tie. Kuntoutustuen käsittely muutoksen hakulautakunnalla kestää noin 3-4 kk;tta. Eli näyttää siltä, että en vielä elokuussa pääsisi jatkamaan opintoja. Vähän nihkeä ja stressaava tilanne noiden opintojen osalta. Minulla on kirjoitettu sairasloma nyt elokuun puoleen väliin saakka. Sitä on kuitenkin vielä jatkettava, sillä tiedän, etten kykene opiskelemaan te-tomiston vaatimalla tavalla. Olisin taas heti sairaslomalla opintoihin palattuani. Jännittää kuitenkin vielä, että mitä opettajani tuumailee asiaan. Nämä on vaikeita asioita ja niiden kanssa on mentävä päivä kerrallaan eteenpäin. 

Oli ihanaa pitkästä aikaa kirjoittaa blogia. Jotenkin tämäkin antaa lohua itselle, kun jaksaa kirjoittaa asioita ylös. :) <3 Kiitos teille rakkaat lukijat ja tukijat, että olette jaksaneet käydä kanssani tätä matkaa. Kirjoittelen taasen, kun kiireiltäni kerkiän. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...