Pimeässä laaksossa.

Hei rakkaat lukijat ja tukijat <3

Olen todellakin ollut nyt niin masentunut, etten ole jaksanut panostaa blogiini. Harmittaa myös se, että toiset ihmiset käyttävät blogiani väärään tarkoitukseen. No tiedän, että sellaisia ihmisiä on. En jaksa kuitenkaan heistä ja heidän ikävistä kommenteista välittää. Olen myös kyllästynyt siihen, että aikuiset ihmiset käyttävät lapsia viestinviejinään. Nämä aikuiset ihmiset, tai luulevat olevansa sellaisia eivät myös välitä toisten elämästä vaan aikatauluista. Toimivat oman napansa mukaan. 

Narsismi, siitä olen aikaisemminkin kirjoittanut. Mitä se on? Sitä, että sinua syyllisestetään, alistetaan ja sinua ei kunnioiteta ihmisenä, kenties aviopuolisona tai lapsen vanhempana. Narsistinen ihminen ajattelee vain omaa etuaan, ei koskaan toisten. Alistaa lapset henkisen tai fyysisen väkivallan alle. Lapset eivät uskalla puhua totuutta. Vaan joutuvat olemaan narsistisen ihmisen kanssa samaa mieltä tai kertomaan ns. valkoisia valheita. Narsistinen ihminen tuhoaa toisen ihmisen ihan täysin. Narsistinen ihminen toimii saatanan vallan alla. Tämä on aika kovaa luettavaa, mutta näin se on. Hän ei jätä sinua koskaan, vaikka ei iskisi suoraan sinuun niin lasten kautta hän iskee.

Viikkoni on ollut super huono. Edelleenkin taistelen päivittäin ahdistuksen ja oman jaksamiseni kanssa. Olen tuijottanut päivät pitkät kodin seiniä. En jaksa lähteä minnekään, enkä jaksa tehdä mitään. Pari päivää ovat kuluneet siinä, että olen tavannut ystävääni ja jutellut hänen kanssa. Olen saanut sillä pidettyä itseni koossa. Olen väritellyt värityskirjaa ja syönyt silloin, kun jaksan. En jaksa välittää arjen rutiineista. Nukun pitkään ja menen nukkumaan milloin huvittaa. Unilääke myös lisää sivuvaikutuksia mitkä ovat todella ikäviä. Niiden sivuvaikutusten kanssa on todella huono olo. En todellakaan suosittelisi kenellekään, mutta ihmettelen kovasti sitä, että miksi lääkärini edes kirjoitti minulle unilääkettä ahdistukseen. Minun olisi tarvinnut saada ahdistukseen tarkoittavaa lääkitystä. Eikä uni lääkitystä, vaikka yöt ovat huonot. Nyt toki olen nukkunut paremmin.

Olen myös ollut erittäin stressaantunut tulevasta syksystä. Se aiheuttaa myös ahdistusta. Tiedän sen jo nyt, etten pysty syksyllä jatkamaan opintoja. Olen myös miettinyt paljon sitä, että miksi juuri minä olen tässä tilanteessa. Minullahan pitäisi olla kaikki hyvin, kun on maailman ihanin puoliso, lapset ja perhe. Olen myös ollut kovin yksinäinen. Ihmiset ovat yrittäneet ottaa minuun yhteyttä. En vaan tahdo jaksaa, enkä jaksakaan kertoa kuulumisia tällä hetkellä. On vaikea luottaa ihmisiin. Tiedän myös, että osa ihmisistä vaan yrittää pumpata tietoa, että mitä minulle kuuluu eikä heitä oikeasti kiinnosta se miten voin. Kuhan vaan pääsevät jauhamaan selkäni takana pahaa.

Kiitos teille rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tiedän, että juuri te ajattelette parastani. Ilman teitä, luovuttaisin ehkä kokonaan. Taistelen, kuin leijonaemo. Ihanaa viikonloppua teille ja toivottavasti aurinko paistaa vielä!