Siirry pääsisältöön

Elämä on ihanaa!


Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3

On ollut ihana viikko takana. Vaik välil tuntuu siltä, et jotkut ihmiset haluu puhuu paskaa selän takana. Nii siitä vaan ihan rauhassa. Sehän on niiden oma häpee. Nehän siinä itelle kuoppaa kaivaa.

Viime viikolla, kun muksut lähti leirille, me oltiin murun kanssa kahden. Meillä oli 3-vuotis hääpäivä. Kävimme sitä juhlistamassa Tallinnassa. Todellakin oli rentouttava reissu ja hintansa väärti. Ensinnäkin nautin siitä, kun istuimme laivan peräkannella ihailemassa maisemia. Aurinko paistoi lämpimästi. Oli todella rentoutunut olo. Se piristää kummasti, kun lähdet keskelle ei mitään eli merelle. Meri tekee mukavan vaikutuksen. Kävimme myös shoppailessa Tallinnassa ja laivan spa puoli tuli myös testattua. Murulta sain hääpäivän lahjaksi kaksi hajuvettä. Yksi on niistä lempparini jota käytän vakituisesti J.P.Gaultier Classique. Toinen oli toivomani Escadan uusi tuoksu. Olin niin otettu noista hääpäivän lahjoista, että itkuhan siinä tirahti. Ainut miinus, laivareissusta oli se, että minulle tuli kloorivedestä ihottumaa. Kävin siitäkin asiasta valittamassa laivan infossa. Eivät nuo siihen juurikaan kantaa ottaneet, sanoivat, että heillä terveystarkastajat seuraavat veden klooripitoisuutta todella tarkasti. Muuten kaikin puolin, oli ihana saada kahden keskistä aikaa. Seuraavana vuonnakin menemme Viroon häämatkalle. Matkat tosin on varattava ajoissa, jos hotellissa meinaa yöpyä. Nyt jätimme varauksen viime tippaan, joten siksi olimme pelkällä 22- tunnin risteilyllä.

Olen myös viime päivinä nauttinut rakkaan siskoni ja hänen lastensa seurasta. Siskolla on vielä lomaa jäljellä. Olen niin onnellinen ja kiitollinen siitä, että rakas siskoni asuu nyt lähellä meitä. On ollut ihana, kun voi vain toiselle soittaa ja kysyä voiko tulla käymään? Siskon kanssa meillä on oikeastaan aina ollut hyvät välit. Muistan kuitenkin, kun joskus nuorempana vanhemmilla asuessamme meillä oli ns. kissa tappeluita. Juuri silloin minua ärsytti, kun minulla on pikku sisko. Näin vanhemmalla iällä sitäkin osaa arvostaa ihan eri tavalla. On ihana, kun tietää, että on olemassa sisko, jolle voi purkaa ihan kaikki asiat. Joka hyväksyy sinut ja perheesi juuri sellaisena, kuin olemme. On ihana tietää, että on olemassa turvapaikka, johon mennä, kun ahdistaa. Sellainen siskoni ja hänen perheensä on. <3 Olen todella kiitollinen heistä! <3

Vielä lopuksi. Olen aloittanut lukemaan kirjaa tunne lukko. En ole vielä kovin paljon päässyt eteenpäin. On avartavaa huomata, ne omat kipu kohtansa ja vajavaisuutensa. Olen lähtenyt löytöretkelle omaan sisimpääni. On ihana todeta, että minulla ei ole kiirettä paranemisen kanssa. Odotankin kovasti jo ensiviikkoa. Silloin pääsen purkamaan asioitani psykiatrille. Todella olen iloinen siitä, että olen halunnut ja jaksanut hakea apua. Silloin tiedän, että kaikki järjestyy. Pidän huolta itsestäni, lapsistani ja perheestäni. <3

Ihanaa viikkoa teille rakkaat lukijat ja tukijat <3 Pidetään rakkaistamme huolta! <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...