Siirry pääsisältöön

Kesä kuulumisia.


Heippa rakkaat lukijat ja tukijat <3

Kesä alkaa olla jo puolessa välissä. Koululaisilla on enää noin neljä viikkoa lomaa jäljellä. Kesä on ollut kaikin puolin hyvä, muutaman kerran on ollut huonoja sade päiviä. Kesällä on mukava, kun sää on lämmin ja on kaikkea erilaista kesä tekemistä lasten kanssa. Olen nauttinut siitä, kun saan viettää kesää lasten kanssa. Se on parasta <3

Tänä kesänä vointini on ollut myös huonompi, kuin keväällä. Yhtäkkiä varoittamatta, vointini romahti oikein kunnolla. Ahdistuneisuus on lisääntynyt. Toimintakykyni ei ole palannut ennalleen. En ole jaksanut pitää yhteyttä ihmisiin, samalla tavalla, kuin aikaisemmin. Olen ollut paljon kotona. Yrittänyt nauttia arki päiväisistä asioita, vaikka ahdistus on ottanut vallan. Eilen sain taas illan käyttää siihen, että toimittelen liitteitä sairastamisestani eteenpäin. Edelleen kuntoutustuki on käsittelyssä. Odotan jo kovasti, että sieltä saataisiin jonkinlaista päätöstä tehtyä. Aikaisemmin suunnitelmani oli, että syksyllä pääsisin jatkamaan opintojani. Nyt näyttää kuitenkin pahasti siltä, että sairaslomani jatkuu edelleen pitkälle syksyyn. Luulin, että olisin tässä vaiheessa jo vointini puolesta voinut jatkaa opintoja, mutta nämä asiat eivät ole meidän käsissä.

Olen ollut myös erittäin kiukkuinen ja pettynyt lasteni isään. Hänen kanssa on edelleen riitaisat välit. Hän puhuu viranomaisille paskaa minkä kerkeää. Hän on todellakin ottanut sen asenteen, että ei päästä minua ja lapsia helpolla. Kuitenkin kaiken tämän keskellä saan voimaa ja jaksan taistella loppuun asti. Eilen soitin lastenvalvojalle. On tämä Suomen laki niin piip, kun olla ja osaa. Lähivanhemmalle annetaan sakko rangaistuksia siitä, jos ei päästä lapsia sovitusti tapaamissopimuksen mukaan etävanhemmalle. Etävanhempi saa laiminlyödä lasten tapaamisia niin paljon, kuin laki sallii ja hänelle ei tule minkäänlaisia sanktioita. On tämä niin ihmeellistä. Joten, jos etävanhempi ei halua ottaa lapsia luokseen, vaikka sopimus on tehty niin se ei ole velvoite. Kyllä niin pistää suututtamaan ja sapettamaan tuollainen tilanne.

Meillähän on ollut erosta lähtien se tilanne, että tapaamiset eivät ole pitäneet sovitusti. Minulle ei ilmoitella muuta kuin lasten kautta asioita. Vaikka vanhempien olisi sovittava tapaamisista keskenään ja se olisi lasten edun mukaista. Tähän kohtaloon on vain tyydyttävä, kun Suomen lakikaan ei mahda asialle mitään. Eli todellisuudessa se tarkoittaa sitä, että oikeasti etävanhempi ei halua tavata lapsia, jos hän peruu tapaamisensa. Näin minä ainakin sen ymmärrän. Vaikka kuinka olisi vuorotyö on asiasta pystyttävä sopimaan työpaikan kanssa. Juuri siksi, kun meillä ovat tapaamiset peruuntuneet, niin meillä on oikeus hakea lapsillemme tukiperhettä. Tukiperheen saantiin vaikuttaa lähiperheen tilanne. Tällä hetkellä, kun meillä molemmat vanhemmat ovat väsyneitä, meillä on oikeus tukiperheeseen. Minulla onkin jo hakemus valmiina, kun sosiaalityöntekijämme palaa lomalta. Pääsemme toimittamaan vihdoin ja viimein asiaa eteenpäin.

Viime aikoina olen miettinyt sitä, että mitä ovat ne piristävät asiat elämässäni tällä hetkellä. Kuntosali, se on jäänyt nyt kesältä, mutta syksyn tullen otan uuden spurtin siihenkin hommaan. Siskon lapset, eli tädin mussukat. He ovat ilopillereitä elämässäni. Olen heistä niin kiitollinen ja siitä, että saan heidän kanssa viettää aikaa. Oma perhe, on tärkein <3 Olen kiitollinen siitä, että kaikesta tästä huolimatta rakas mieheni on jaksanut seistä rinnallani. Omat ihanat lapseni <3 Heistä olen niin kiitollinen, että he ymmärtävät perheemme tilanteen ja auttavat omien voimiensa mukaan. He ovat jo niin isoja lapsia, pärjäävät itsenäisesti erittäin hyvin. Oma aika, sekin on tärkeää. On ihana nähdä ystäviä, kun jaksaa. Nytkin odotan kovasti tyttöporukalla lomareissua. Viikonloppuna onkin minun ja mieheni hääpäivä. Siitäkin tulee jo kolmisen vuotta, kun sanoimme toisillemme tahdon. On ihana tietää se, tapahtuipa mitä tahansa me tahdomme. Seisomme vankkana kuin muurit, suojelemassa toisiamme, lapsiamme ja perhettämme. Olen kiitollinen näistä kaikista asioista tällä hetkellä elämässäni.

Ihanaa viikkoa teille jokaiselle rakkaat lukijat ja tukijat <3 Pidetään rakkaistamme huolta. <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...