Siirry pääsisältöön

Kesä kuulumisia.


Heippa rakkaat lukijat ja tukijat <3

Kesä alkaa olla jo puolessa välissä. Koululaisilla on enää noin neljä viikkoa lomaa jäljellä. Kesä on ollut kaikin puolin hyvä, muutaman kerran on ollut huonoja sade päiviä. Kesällä on mukava, kun sää on lämmin ja on kaikkea erilaista kesä tekemistä lasten kanssa. Olen nauttinut siitä, kun saan viettää kesää lasten kanssa. Se on parasta <3

Tänä kesänä vointini on ollut myös huonompi, kuin keväällä. Yhtäkkiä varoittamatta, vointini romahti oikein kunnolla. Ahdistuneisuus on lisääntynyt. Toimintakykyni ei ole palannut ennalleen. En ole jaksanut pitää yhteyttä ihmisiin, samalla tavalla, kuin aikaisemmin. Olen ollut paljon kotona. Yrittänyt nauttia arki päiväisistä asioita, vaikka ahdistus on ottanut vallan. Eilen sain taas illan käyttää siihen, että toimittelen liitteitä sairastamisestani eteenpäin. Edelleen kuntoutustuki on käsittelyssä. Odotan jo kovasti, että sieltä saataisiin jonkinlaista päätöstä tehtyä. Aikaisemmin suunnitelmani oli, että syksyllä pääsisin jatkamaan opintojani. Nyt näyttää kuitenkin pahasti siltä, että sairaslomani jatkuu edelleen pitkälle syksyyn. Luulin, että olisin tässä vaiheessa jo vointini puolesta voinut jatkaa opintoja, mutta nämä asiat eivät ole meidän käsissä.

Olen ollut myös erittäin kiukkuinen ja pettynyt lasteni isään. Hänen kanssa on edelleen riitaisat välit. Hän puhuu viranomaisille paskaa minkä kerkeää. Hän on todellakin ottanut sen asenteen, että ei päästä minua ja lapsia helpolla. Kuitenkin kaiken tämän keskellä saan voimaa ja jaksan taistella loppuun asti. Eilen soitin lastenvalvojalle. On tämä Suomen laki niin piip, kun olla ja osaa. Lähivanhemmalle annetaan sakko rangaistuksia siitä, jos ei päästä lapsia sovitusti tapaamissopimuksen mukaan etävanhemmalle. Etävanhempi saa laiminlyödä lasten tapaamisia niin paljon, kuin laki sallii ja hänelle ei tule minkäänlaisia sanktioita. On tämä niin ihmeellistä. Joten, jos etävanhempi ei halua ottaa lapsia luokseen, vaikka sopimus on tehty niin se ei ole velvoite. Kyllä niin pistää suututtamaan ja sapettamaan tuollainen tilanne.

Meillähän on ollut erosta lähtien se tilanne, että tapaamiset eivät ole pitäneet sovitusti. Minulle ei ilmoitella muuta kuin lasten kautta asioita. Vaikka vanhempien olisi sovittava tapaamisista keskenään ja se olisi lasten edun mukaista. Tähän kohtaloon on vain tyydyttävä, kun Suomen lakikaan ei mahda asialle mitään. Eli todellisuudessa se tarkoittaa sitä, että oikeasti etävanhempi ei halua tavata lapsia, jos hän peruu tapaamisensa. Näin minä ainakin sen ymmärrän. Vaikka kuinka olisi vuorotyö on asiasta pystyttävä sopimaan työpaikan kanssa. Juuri siksi, kun meillä ovat tapaamiset peruuntuneet, niin meillä on oikeus hakea lapsillemme tukiperhettä. Tukiperheen saantiin vaikuttaa lähiperheen tilanne. Tällä hetkellä, kun meillä molemmat vanhemmat ovat väsyneitä, meillä on oikeus tukiperheeseen. Minulla onkin jo hakemus valmiina, kun sosiaalityöntekijämme palaa lomalta. Pääsemme toimittamaan vihdoin ja viimein asiaa eteenpäin.

Viime aikoina olen miettinyt sitä, että mitä ovat ne piristävät asiat elämässäni tällä hetkellä. Kuntosali, se on jäänyt nyt kesältä, mutta syksyn tullen otan uuden spurtin siihenkin hommaan. Siskon lapset, eli tädin mussukat. He ovat ilopillereitä elämässäni. Olen heistä niin kiitollinen ja siitä, että saan heidän kanssa viettää aikaa. Oma perhe, on tärkein <3 Olen kiitollinen siitä, että kaikesta tästä huolimatta rakas mieheni on jaksanut seistä rinnallani. Omat ihanat lapseni <3 Heistä olen niin kiitollinen, että he ymmärtävät perheemme tilanteen ja auttavat omien voimiensa mukaan. He ovat jo niin isoja lapsia, pärjäävät itsenäisesti erittäin hyvin. Oma aika, sekin on tärkeää. On ihana nähdä ystäviä, kun jaksaa. Nytkin odotan kovasti tyttöporukalla lomareissua. Viikonloppuna onkin minun ja mieheni hääpäivä. Siitäkin tulee jo kolmisen vuotta, kun sanoimme toisillemme tahdon. On ihana tietää se, tapahtuipa mitä tahansa me tahdomme. Seisomme vankkana kuin muurit, suojelemassa toisiamme, lapsiamme ja perhettämme. Olen kiitollinen näistä kaikista asioista tällä hetkellä elämässäni.

Ihanaa viikkoa teille jokaiselle rakkaat lukijat ja tukijat <3 Pidetään rakkaistamme huolta. <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...