Siirry pääsisältöön

Uneton yö, ajatuksineen.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3

Kello on 5:26 viikko alkaa olla lopuillaan. Se tarkoittaa toisille viikonlopun alkua ja vapaata töistä. Toiset, jotka tekevät vuorotyötä heille se on sama päivä, kuin mikä tahansa arkipäivä. Voiko arjesta tehdä juhlaa? Kyllä voi. Meistä jokainen tekee arkensa juuri sellaiseksi, kuin haluaa. Meistä jokainen päättää sen millä jalalla nousee ylös sängystä. Meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, tekeekö toisen ihmisen onnelliseksi vai surulliseksi omilla teoillaan ja valinnoillaan.
Uneton yö takana. Olemme miehen kanssa kahden. Lapset lähtivät eilen leirille. En ymmärrä, että mikä ihmeen kausi minulla on unen kanssa meneillään. Näen paljon painajaisia ja nukun vähemmän , kuin aikaisemmin. Muutama aamuna en ole edes nukkunut puolille päiville asti. Olen herännyt jo yhdeksän maissa pirteänä aamuun. Tänä yönä tuli nukuttua noin viitisen tuntia. Mies tuolla nukkuu ja kuorsaa, kuin tukki ilman minkäänlaisia uniongelmia.

Meillä on siis vapaa viikonloppu edessä. Olemme varanneet Tallinnaan matkan. Meillä on sunnuntaina hääpäivä ja meillä tulee kolmisen vuotta avioliittoa yhdessä. Tuntuu tuo aika ikuisuudelta. Olemme luonteeltamme saman tyylisiä, joten tuntuu siltä, että aika lentää siivillä. Avioliittoomme on mahtunut niin hyviä, kuin huonoja hetkiä. Kaikesta huolimatta tahdomme jatkaa eteenpäin. On ollut niitäkin ihmisiä, jotka ovat yrittäneet erottaa meitä toisistamme. Tuntuu siltä, että niiden ihmisten kautta rakkautemme on vain vahvistunut ja lisääntynyt. Ei se pitäisi olla keneltäkään pois. Tässä tuleekin mieleen kohta suoraan raamatusta. Paina minut sinetiksi sydäntäsi vasten, pane sinetiksi ranteesi nauhaan. Rakkaus on väkevä, kuin kuolema, kiivas ja kyltymätön, kuin tuonela. Sen hehku on tulen hehkua, sen hehku on Herran liekki. Suuret vedet eivät voi sitä sammuttaa, virran tulva ei vie sitä mukanaan.

Jokainen meistä valitsee puolison rinnalleen. Jokaisella on ne omat unelmat ja haaveet siitä, millaisen kumppanin haluaisi vierelleen. Tässä kolmen vuoden aikana olen huomannut sen, että toista et voi muuttaa ja vasta ne puolison todelliset piirteet näkyvät pitkässä parisuhteessa. Toki ihmiset muuttuvat ja asiat muuttuvat. Niistäkin on hyvä keskustella oman kumppaninsa kanssa. Itse voin henkilökohtaisesti sanoa, että puhuminen, rehellisyys ja luottamus on kaiken a ja o. Olen monesti ns. antanut neuvoja seurusteleville pareille, että puhukaa. Itse muistan sen, kun edellisessä parisuhteessa emme puhuneet rehellisesti ja avoimesti asioista, niin tänä päivänä on se tilanne, että kommunikointi ei toimi lasten isän kanssa. Se harmittaa, sillä ymmärrämme ja teemme tulkintoja ihan väärin perustein. Mitä oikeasti toinen ihminen haluaa viestittää tai sanoa sinulle. Todellakin, kannattaa panostaa siihen, että sinulla on aikaa puhua ja kuunnella omaa kumppaniasi.

Parisuhde aika on myös tärkeää. On pareja, jotka viettävät aikaa mieluiten itsekseen tai ystäviensä kanssa. Sanon senkin, että on tietenkin hyvä, ettei kumppanin kanssa olla 24/7h. Se on tervettä järkeä. On tärkeää myös antaa oma panoksensa parisuhteessa. Parisuhdetta täytyy vaalia. Jos sitä työtä ei tee, varmasti tulee aika, kun annat aikaasi mieluiten jollekin muulle, kuin omalle kumppanillesi. Puhukaa yhdessä siitä, mitkä ovat teidän kummankin tarpeet parisuhteessa. Tehkää yhdessä ruokaa, laittakaa kotia romanttiseksi esim. kynttilät. Ihan miten teille on paras tai mitä itse keksitte. Sillä, jos et tiedosta mitkä ovat kumppanisi tarpeet parisuhteessa niin oletat silloin ja siitä ei hyvää suhdetta rakenneta. Minunkin on tässä helppo kirjoittaa. Todellakin minullakin ja meillä on omat haasteemme parisuhteessa. Haasteet voi kääntää voimavaraksi ja kuunnella kumppaniasi, mitä toinen todella tarkoittaa. En itsekään ole mikään parisuhde konkari. Koin vain, että minun on kirjoitettava tästä asiasta blogiini. Ehkäpä joskus myöhemmin parisuhteesta lisää!

Oikein ihanaa viikonloppua teille rakkaat lukijat ja tukijat! Minä yritän mennä takaisin vielä hetkeksi nukkumaan. Olette ihania. Nauttikaa rakkaistanne, sillä aikaa ei ole koskaan liikaa panostaa niihin ihmisiin, jotka ovat meidän vierellä. <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...