Arjen askareita ja työharjoittelua.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Viikko alkaa olla lopuillaan ja huomenna pääsen taas opintojen pariin. Tänään ollut vika vapaa päivä. Jännittää huominen jonkun verran, että tottuu taas talon tapoihin ja rutiineihin. On ihana ajatus jatkaa opintoja, mutta kyllä täytyy rehellisesti myöntää se, että miten jaksan. Olen ollut tälläkin viikolla joinakin päivinä ”tokkurassa”. Varmasti lääke vaihdoskin tekee sen. Kyllä ajan kanssa senkin asian, pitäisi helpottua. 

Tänään olen siivonnut kotia, pessyt pyykkiä ja siivonnut kaappeja. Lähinnä lastenvaatteiden parissa. Lapset kasvaa niin hurjan nopeaa vauhtia, että pientä vaatetta saa laittaa pois ja uutta tilalle. Olenkin saanut hyvin tuttavilta vaatteita lapsille, on helppo kaapista laittaa ne omalle paikalleen. 

Kävin myös tänään ystävää tapaamassa. Oli kiva piristys näin viimeiselle vapaa päivälle.

Soittelin tuossa opettajan kanssa alku viikosta. Minulla olisi opinto-aikaa vielä vuoden verran jäljellä. Se ei kuulosta paljolta, mutta mietin oikeasti ehdinkö kaiken tehdä vuodessa. Olisi lähipäivän laaja-alaiset koulutyöt ja opparin teko. Toisaalta minulla on se mahdollisuus, että, jos aikataulu käy tiukille saan opintoja venytettyä puolella vuodella eteenpäin. Toisaalta, kun tällä hetkellä saan opinnoista työttömyyskorvausta, se on myönnetty minulle vain vuodeksi. Mietin sitä, että onko minulla varaa venyttää opintoja sen vuoksi, että tippuisin pienelle opintotuelle. Toisaalta minulla on myös mahdollisuus kysyä, vielä te-toimiston puolesta lisä aikaa opinnoille.

On tässä monta uutta asiaa näin syksyn alkuun. Huomenna on myös lääkäri käynti. Tällä hetkellä minulla oireilee napatyrä ikävästi. Haittaa joka päiväistä arkea. Tänäänkin tekisi mieli lenkille lähteä, mutta en tiedä jaksanko ja voinko, kun napatyrä kipuilee niin pahasti. Onneksi tuon vuoksi opintoja ei tarvitse keskeyttää. Leikkaus on siinäkin edessä, mutta huomenna olen varmempi ja viisaampi tuostakin asiasta.

Viikonloppu vapaa alkoi myös. Lapset lähtivät isälleen. Viikonloppu menee kyllä kotona levätessä ja markkinoilla käydessä.  Myös harjoittelupäivästä toipuessa. :D Ei siis stressiä. Olen paljon myös miettinyt viime päivinä sitä, että kuinka korkean riman itselle asetan. Toisaalta järki sanoo, että päivä kerrallaan. Mutta toisaalta minun on oltava se vahva ja tunnollinen opiskelija. Ehkä siksi joskus laitan korkean riman itselleni, että ”suorittaisin” opintoni täydellisesti loppuun asti.

Ihanaa viikonloppua teille jokaiselle rakkaat lukijat ja tukijat <3 Nautitaan vielä näistä lämpöisistä kesä päivistä ja rakkaista ihmisistä lähellämme <3