Siirry pääsisältöön

Kesä jää taakse ja syksy saapuu.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Miten viikkosi on mennyt? Mulla ollut kiireisin viikko ikinä. Olen hoitanut siskon lapsia ja meillä on ollut jokaiselle päivälle ohjelmaa. Ei ole tarvinnut miettiä erikseen päiville tekemistä.

Tällä hetkellä nautin rauhallisesta koti-illasta. Istun parvekkeella ja aurinko paistaa. Makkaran käry tuoksuu nenään. On kiva, kun on oma grilli. Lenkillekin tekisi mieli lähteä. Saa nähdä saanko lenkki kaveria mukaan.

Motivaationi on taas noussut hyvin liikunnan suhteen. Olemme jo kauan puhuneet mieheni kanssa, että vuonna 2020 uusimme vihkivalamme. Se todellakin saa minut motivoimaan elämään myös terveellisemmin. Olen jo suunnitellut millaisen puvun haluan itselleni ja polttarit myöskin. Minulla ei ole koskaan polttareita ollutkaan, joten siksi polttarit haluan ainakin yhden kerran elämässä. Kaasoiksi olen valinnut siskoni sekä yhden ystäväni. Olen tyytyväinen valintaani. Saan myös itse suunnitella omat hääni. Aikaisemmin en ole sitäkään päässyt toteuttamaan. Joten let's go vaan.

Huomenna alkaa viikonloppu ja viimeinen hoitopäivä siskon lapsien kanssa. Olen ollut onnellinen, että olen saanut hoitaa siskon lapsiani. Olen kiitollinen tästä ajasta ja on ihana lähettää heidät päiväkoti matkalle. Esikoinen eskariin ja kuopus päiväkotiin. Haikeeta tämä tietyllä tapaa tekee. Minulla on vielä noin viikko jäljellä omaa lomaa ja sitten alkaa arki työharjoittelussa ja koulussa. Odotan jo innolla, kun saan palata tuttuun työpaikkaan. Siellä minua kovasti odottavat työkaveritkin. Pitäisi saada myös aikaiseksi laitettua terapia asia eteenpäin. Hiljaa hyvä tulee. Kyllä varmasti sekin asia järjestyy ajan kanssa.

Syksy on edessä päin ja uudet tuulet. Tänään rakkaat lapsemme aloittivat myös koulutien. Syksy on muutoksen aikaa. Tietyllä tapaa uuden alku siihen mitä ei näy ja haikein fiiliksin kesän jättäminen taakseen. Meillä jokaisella on ne omat polut kuljettavana. Kuljetaan eteenpäin ja pidetään rakkaistamme huolta. Ja välillä pysähdytään lepo paikalle vähän niin kuin keitaalle, jossa saamme virvoittavaa vettä.

Ihanaa syksyn alkua teille kaikille rakkaat lukijat ja tukijat <3 paras on edessäpäin!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...