Siirry pääsisältöön

Sairastelua ja lepoa.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

To 29.08.2018

Täällä sitä kipeänä ollaan. Oli tosi vaikea antaa itselleen periksi ja olla lähtemättä harkkaan tänään. Huomaan todellakin, että kannan syyllisyyttä siitä, kun olen kipeä. Olen tunnollinen työntekijä, joten on vaikea hyväksyä sitä, että kun on kipeä niin on. Eihän sitä kukaan tee itseään kipeäksi tai voi valita sitä onko kipeänä vai ei. Minä ainakin mieluiten valitsisin sen, että hoitaisin koulun kunnolla loppuun. Mutta, edelleen nämä asiat eivät ole meidän käsissämme. Tekisi mieli, joskus heittää kunnon itku potku raivarit ja huutaa keuhkonsa pihalle. Ei se kuitenkaan mitään auttaisi.

On vaikea hyväksyä ylipäätänsä sitä, kun voimat on vähissä ja ei jaksaisi. Se on vaikeaa myöntää itselleen. Tai jos joku kyselee kuulumisia ja voit huonosti, helposti naurat siihen vaan ja sanot, että kaikki kunnossa. Olen ollut niin taitava ja olen edelleen pitämään naamiota ihmisille. En uskalla suoraan kertoa mitä mieltä olen asioista tai näyttää siltä, että jos minulla ei kaikki ole hyvin. Minut on kasvatettu siihen, että olen reipas ja kiltti tyttö. Pikku hiljaa olen myös huomannut sen, että minussakin on se tuhma tyttö sisälläni. Välillä pelkään itseäni ja sitä tuhmaa tyttöä, kun annan sen joskus tulla ulos. Joskus on vaan pakko sanoa suoraan ja näyttää kiukkunsa ihmisille. Ei sitä muuten tahdo jaksaa.
 
Ma 03.08.2018 

Tänään istun terkkarissa. Olen edelleen puolikuntoinen. Harkkaan oli soitettava, että sairastan edelleen. On kurja, kun edelleen on sairaana eikä pääse tekemään normaaleja asioita. Kotityöt olen hoitanut, sillä tunnen ne asiat pakollisiksi hoitaa. Vaikka, onhan minulla mieskin kotona. Koen kuitenkin enemmän olevani se talousihminen meidän perheessä. En siedä, jos asiat ovat rempallaan. Viikonloppu menikin nopeasti. Leffoja katsellessa ja lukiessa hyvää kirjaa.  Muuten olen levännyt sängyssä ja nukkunut. Juonut paljon lämmintä juotavaa ja muuten vaan levännyt. Onneksi minulla on ymmärtävä puoliso ja isot lapset. Heistä on paljon apua arjen asioihin. Viime viikollakin tyttäreni kävi kirjastossa hakemassa minulle luettavaa. 

Ihanaa viikkoa teille rakkaat lukijat ja tukijat! Olette tärkeitä, kun kuljette rinnallani tätä matkaa. Olen teistä jokaisesta äärettömän kiitollinen <3 Kiitos, kun jaksatte olla tukena ja tsempata. Teillä jokaisella on kultainen sydän. <3 Toivottavasti teillä on upea viikko edessä. Minä koitan täällä parantua, jotta jaksaa viikonloppuna olla perheen kanssa. Koko perhe on koolla silloin, se on parasta! <3 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...
Lähetä kommentti
Lue lisää