Siirry pääsisältöön

Sairastelua ja lepoa.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

To 29.08.2018

Täällä sitä kipeänä ollaan. Oli tosi vaikea antaa itselleen periksi ja olla lähtemättä harkkaan tänään. Huomaan todellakin, että kannan syyllisyyttä siitä, kun olen kipeä. Olen tunnollinen työntekijä, joten on vaikea hyväksyä sitä, että kun on kipeä niin on. Eihän sitä kukaan tee itseään kipeäksi tai voi valita sitä onko kipeänä vai ei. Minä ainakin mieluiten valitsisin sen, että hoitaisin koulun kunnolla loppuun. Mutta, edelleen nämä asiat eivät ole meidän käsissämme. Tekisi mieli, joskus heittää kunnon itku potku raivarit ja huutaa keuhkonsa pihalle. Ei se kuitenkaan mitään auttaisi.

On vaikea hyväksyä ylipäätänsä sitä, kun voimat on vähissä ja ei jaksaisi. Se on vaikeaa myöntää itselleen. Tai jos joku kyselee kuulumisia ja voit huonosti, helposti naurat siihen vaan ja sanot, että kaikki kunnossa. Olen ollut niin taitava ja olen edelleen pitämään naamiota ihmisille. En uskalla suoraan kertoa mitä mieltä olen asioista tai näyttää siltä, että jos minulla ei kaikki ole hyvin. Minut on kasvatettu siihen, että olen reipas ja kiltti tyttö. Pikku hiljaa olen myös huomannut sen, että minussakin on se tuhma tyttö sisälläni. Välillä pelkään itseäni ja sitä tuhmaa tyttöä, kun annan sen joskus tulla ulos. Joskus on vaan pakko sanoa suoraan ja näyttää kiukkunsa ihmisille. Ei sitä muuten tahdo jaksaa.
 
Ma 03.08.2018 

Tänään istun terkkarissa. Olen edelleen puolikuntoinen. Harkkaan oli soitettava, että sairastan edelleen. On kurja, kun edelleen on sairaana eikä pääse tekemään normaaleja asioita. Kotityöt olen hoitanut, sillä tunnen ne asiat pakollisiksi hoitaa. Vaikka, onhan minulla mieskin kotona. Koen kuitenkin enemmän olevani se talousihminen meidän perheessä. En siedä, jos asiat ovat rempallaan. Viikonloppu menikin nopeasti. Leffoja katsellessa ja lukiessa hyvää kirjaa.  Muuten olen levännyt sängyssä ja nukkunut. Juonut paljon lämmintä juotavaa ja muuten vaan levännyt. Onneksi minulla on ymmärtävä puoliso ja isot lapset. Heistä on paljon apua arjen asioihin. Viime viikollakin tyttäreni kävi kirjastossa hakemassa minulle luettavaa. 

Ihanaa viikkoa teille rakkaat lukijat ja tukijat! Olette tärkeitä, kun kuljette rinnallani tätä matkaa. Olen teistä jokaisesta äärettömän kiitollinen <3 Kiitos, kun jaksatte olla tukena ja tsempata. Teillä jokaisella on kultainen sydän. <3 Toivottavasti teillä on upea viikko edessä. Minä koitan täällä parantua, jotta jaksaa viikonloppuna olla perheen kanssa. Koko perhe on koolla silloin, se on parasta! <3 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...
1 kommentti
Lue lisää

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...
Lähetä kommentti
Lue lisää