Viikonloppu kuulumisii.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Viikonloppu alkaa kohta olla lopuillaan. On ollut ihanan rento ja mukava viikonloppu. Huomaan myös, että olen ollut pitkän työviikon jälkeen väsynyt. En jaksa enää valvoa myöhään, on pakko päästä ajoissa nukkumaan. Eilen aamulla nukuin yhteentoista asti aamulla. Tänään en voinut nukkua pitkään, sillä jouduin heräämään aikaisin palvelusvastuu vuorolle seurakuntaan.  

Kesä alkaa pikku hiljaa olemaan lopuillaan ja sääkin on viilentynyt kummasti. Enää ei ole lämpimiä kesä iltoja. Toisaalta olen odottanut tätä, että viilenisi. Ei ole kunnolla saanut nukutuksi, kun on liian kuuma ja lapsetkin ovat jo kuumuudesta sanoneet. Toisaalta, enää on vajaa pari viikkoa niin pääsen takaisin opintojen pariin. Toisaalta odotan innolla sitä, että arki muuttuu taas normaaliksi, toisaalta en. Olen nauttinut siitä, että olen saanut olla kotona. Olen ehtinyt tehdä paljon asioita kodin eteen.  Siinä on sitten omat haasteensa, kun palaa koulun penkille. Joka päivä olen harjoittelussa ja välillä käyn lähipäiviä koulussa. Läksyjäkin tulee lähipäiviltä. Toisaalta mukavaa, mutta toisaalta pelottavaa, että kuinka taas selviän ja jaksan arjen askareissa.

Tänään tosiaan oli kuoro vastuu. Kesä verottaa sen, että kuorolaisia oli hyvin vähän paikalla. Meillä on myös reilu puolentoista viikon päästä uudelleen vastuu vuoro. Olen kiitollinen siitä, että saan olla juuri sillä paikalla ja koen, että minut on johdatettu siihen tehtävään mitä minulla on vapaaehtoistyössä seurakunnalla. En vaihtaisi päivääkään pois, vaikka joskus tuntuu rankalta, kun on monta tehtävää ja asiaa hoidettavana kuoron osalta. On ihana, kun saa palvella musiikissa. Haluankin tehdä sitä mitä eniten rakastan. Tänään olen myös kotona tehnyt kuoroon liittyviä asioita tietokoneella. Aika lentää, kuin siivillä, joten aikaa ei ole hukattavaksi.

Eilen kävimme mieheni sekä siskoni kanssa tutustumassa Kellokosken sairaala museoon. Paikka oli hyvin mielenkiintoinen ja odotin innolla sitä, että pääsen museoon tutustumaan. Olen katsonut Prinsessa elokuvan sekä lukenut kirjan. Museossa oli myös nähtävillä Kellokosken prinsessan kädentyön jälkiä. On hirveää ajatella, että miten ennenaikaan on hoidettu mielisairaita ihmisiä. Osa hoitomenetelmistä kuulostaa aika raa´alta. Hui, onneksi ei enää käytetä sellaisia hoitotoimenpiteitä. Esimerkiksi lobotomia, kun ei ollut lääkkeitä niin lobotomiaa käytettiin yhtenä hoito keinona, josta ei kuitenkaan ollut apua. Myöskin diapetes hoitoa on käytetty mielisairailla potilailla skitsofrenian hoitoon. Aika mielenkiintoista, vai mitä.

Tänään aion levätä ja kerätä voimia viimeiselle työviikolle. Meinasin ehkäpä lenkillä käydä, jos sää antaa myöten. Tuuli on voimistunut ja pimeys laskeutunut, joten katsotaan mihin suuntaan sää menee. Ensiviikolle on melkein päivittäin suunnitelmia, mitä tehdä tyttöjen kanssa, kun hoidan heitä. Ihanaa, kun täti saa taas monta suukkoa ja halausta ja sylistä riidellään. On ne ihania, nuo tädin mussukat. Aivan parhaita <3 Ihanaa alkavaa viikkoa teille rakkaat lukijat ja tukijat! Fiiliksillä kesä on greisii.