Kasvaminen tekee kipeää.

Heips rakkaat lukjat ja tukijat!

Aurinko paistaa ulkona ja on hieno syys sää. Kävin kaupassa ja oli kiva olla ihan itsekseen ja saada ajatuksia kasaan. Tämä viikko on ollut kaikin puolin hyvä, mutta myös osittain raskas. Ensinnäkin lääkärikäynti ei mennyt ihan putkeen ja ehdin pari päivää olla harkassa. Kirjoittelen siitä myöhemmin lisää.

Tosiaan tiistaina kävin lääkärillä. Verikokeista ei löytynyt mitään isompaa poikkeamaa. Olin toisaalta aika yllättynyt siitä, että ihoni kukkii edelleen. Pyysin myös lääkäriä kirjoittamaan minulle kortisonivoiteen reseptin. Naurettavaa, kun menin lääkettä hakemaan, niin se oli pieni tuubi. Mitä minä pienellä tuubilla teen, kun ihottuma on kaulasta alaspäin laajalla alueella. Todella näyttää pahalta. Ensi viikolla on kontrolli käynti ja nyt en tosiaankaan aio sanojani säästellä. Olen todella väsynyt ja tuskainen siihen, että kutina on ihan sietämätön. En pääse uimaan, saunaan enkä saa harrastaa hiki liikuntaa. Voihan nenä. Todella ottaa päähän tuo ihme touhu, en ymmärrä tätä laisinkaan.

Oli kiva palata harkkaan taas pitkän sairasloman jälkeen. Jos jotakin positiivista ajateltavaa sairaslomasta, niin olen saanut tehtyä hommia kotona. Arki on niin kiireistä ja olen väsynyt harkka päivien jälkeen, joten silloin annan aikaa itselle ja levolle. Tietenkin myös puolisolle ja perheellekin. On  tärkeää, että osaa jakaa oman vapaa-aikansa sopivasti, että itse kullekin jää sopivasti aikaa. Sain myös tyhjennettyä varastosta muuttolaatikoita, kun sain vihdoinkin lipaston, joka minulta puuttui vielä muuton jäljiltä. Kävimme myös Ikeassa ostamassa puuttuvat tavarat lastenhuoneisiin. Nyt alkaa vihdoinkin näyttää siltä, että koti on mallillaan.

Olen iloinen myös dieetistä, jonka aloitin pari viikkoa sitten. Olen löytänyt itselleni niitä parempia ja terveellisempiä herkkuja. Tänäänkin kaupassa olin tyytyväinen loppu tulokseen ostoksien kanssa. Mieliala on virkeämpi ja on sellainen olo, että ei väsytä niin paljon, kun elimistö ei saa niitä sokeripiikkejä. Olen oppinut rakastamaan vihreää teetä maustettuna piparmintulla, proteiinirahkoista ja vanukkaista. Todellakin olen iloinen siitä, että vihdoinkin näyttää ja tuntuu siltä, että olen menossa elämän tapa remontissani kohti parempaa suuntaa. Tästä on siis hyvä jatkaa!

Seuraavassa tekstissäni minun olisi tarkoitus käsitellä kipeää aihetta. Luin ystäväni suosituksesta kirjan: Miksi se ei vaan lähde? Mielenkiintoinen kirja parisuhde väkivallasta. Toisaalta olin innoissani siitä, että jaksoin lukea niinkin kipeän kirjan loppuun asti. Toisaalta kirja myös nostatti ahdistuksen tunteita. Ehkä on aika kuitenkin mennä eteenpäin ja tajuta se, että mennyttä ei voi muuttaa, mutta tulevaisuuteen voin vaikuttaa. Olen iloinen myös siitä, että vihdoinkin tuntuu siltä, että olen löytänyt itseni ja tiedän omat rajani. Olen oppinut olemaan vahva ja itsenäinen nainen.

Kiitos teille rakkaat lukijat ja tukijat! On ihana, kun jaksatte seurata minua tämän blogin kautta. Toivottavasti tämäkin teksti sai sinut ajattelemaan asioita. Kuka olet? Mitä haluat tulevaisuudelta? On hyvä jatkaa matkaa itsensä kanssa, kun asiat ovat tasapainossa ja menevät omalla painollaan eteenpäin. Hiljaa hyvä tulee.