Siirry pääsisältöön

Sairastelua ja arjen aherrusta.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat! 

Viikko alkaa olla lopuillaan. Eilen illalla valmistauduin siihen, että tänään menisin harkkaan. No taaskaan asiat eivät menneet ihan suunnitellusti. Aamulla herätessäni, huomasin, että minulla on koko kroppa täynnä punaisia näppylöitä. Lekurissa käynti sitten. Soitto harkka paikalle, etten taaskaan pääse tulemaan. Voi, kurjuuksien kurjuus. Lekurissa ei selvinnyt, muuta kuin, että kyseessä on allerginen reaktio. Kyllä nyt elämässä sattuu ja tapahtuu. On kurja, kun on perussairauksia pohjalla, niin silloin sairastelee enemmän. 

Minulla oli myös tälle päivälle varattu lääkärin soittoaika napatyrään liittyen. Kyllä, napatyrähän siellä on. Ei tuokaan ollut arvattavissa. Lääkärin mukaan minun olisi hyvä tiputtaa painoa, jotta pääsisin leikkaukseen. Sanotaanko, että nyt todellakin tuli seinä vastaan. Ajattelin siis toden teolla alkaa laihdutuskuurille. Onneksi minulla on hyviä ystäviä, ketkä auttaa hädässä. Vai miten se sanonta menee. Todellakin, nyt on tapahduttava totaalinen ruokavalion muutos ja ainakin herkkujen karsiminen hetkeksi ruokavaliosta. Ei tunnu pahalta. Tänään aionkin lenkille lähteä. On kaunis sää ja aurinko paistaa. Toki vielä vähän on flunssaa jäljellä. Hiljaa hyvä tulee, niin kuin on tapana sanoa. Todellakin haluan siihen leikkaukseen, joten on pakko ottaa itseään niskasta kiinni. Ja ei se yhtään ole haitaksi, vaikka muutama kilo karisisi pois. Joskus meille vain tulee näitä pysäytyksiä ja aika rajulla tavalla. Ja tiedän, että ystävät tsemppaa.

Muistan yhden vaiheen elämästäni, kun olin todella tiukka itselleni ruokavalion ja liikunnan suhteen. Sain itseni hoikkaan kuntoon. Todellakin pystyn siihen, jos oikeasti haluan. Nyt vaan tietysti niin moni sairaus on päällä, että en tiedä miten kroppa jaksaa. Nytkin tällä hetkellä hengitys ei ole ihan normaali, kun tuntuu siltä, että nokka on niin tukkoinen.

Huomenna alkaakin viikonloppu vapaa. Menee tämäkin viikko sitten kotona levätessä. Ollaan perheen kesken ja tulee ainakin markkinoilla käytyä. Nään myös varmaankin siskon lapsia. Haluaisin ottaa heidät hoitoon yhdeksi päiväksi. On kiva, kun he asuvat lähellä ja voidaan tavata useamminkin. 

Ihanaa viikonloppua teille rakkaat lukijat ja tukijat! Pidetään rakkaistamme huolta! <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...