Siirry pääsisältöön

Lomalle lompsis.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Meidän perheellä alkoi tänään syys loma. Viikko on ollut kaikin puolin oikein mukava, sillä olemme saaneet mieheni kanssa olla kahdestaan ja huomenna rakkaat lapsoset tulevat luoksemme. Olen saanut myös omaa aikaa ja olen todella kiitollinen siitä, että olen saanut tavata ystäviä ja tuttavia.
Viikko on mennyt todella nopeasti ja jokaiselle päivälle on tekemistä riittänyt. Huomenna alkaakin pakkauspuuhat, sillä meidän perhe lähtee syys loma viikoksi reissuun. Olemme erittäin kiitollisia siitä, että saimme tuetun loman. Olemme todella odottaneet sitä, että pääsemme viikoksi hotelliin. Meidän perheelle se on erittäin iso elämys, sillä me emme matkustele ulkomailla emmekä Suomessakaan.

Muistan joskus aikoinani, kun olin pieni. Monet luokkakaverit kertoivat innoissaan, että olivat olleet lomalla jossakin muualla. Sellaisissa perheissä, joissa vanhemmat ovat taloudellisesti tiukilla, ei juurikaan matkustella. Meilläkin on se tilanne, kun itse sairastan sekä puolisoni sairastaa. Meillä menee omat varamme kädestä suuhun. Ei jää ylimääräistä rahaa matkustella tai käydä lasten kanssa leffoissa. Joudumme monesti punnitsemaan, että mihin oikeasti on varaa. Kaupassakin saamme laskea, että mitä voimme ostaa. Ei ole todellakaan varaa ostaa lapsille jälkkäreitä ja herkkuja.

Muistan sen, kun olin monesti kateellinen niille lapsille, jotka pääsivät usein elokuviin, matkustelemaan tai vanhempien kanssa ulos syömään. Sekin on meidän perheessä erittäin harvinaista. En tiedä miten muissa uusioperheissä on tai ydin perheessä. Kuinka te järjestätte lapsille tekemistä, kun rahaa tarvitsee lähes jokaiseen asiaan. Tällä hetkellä paikkakunnallamme ei ole uimahallia, joten siihenkin menee omat kulunsa, kun matkustaa toiselle paikkakunnalle uimaan. Siinä maksaa jo matkoista ja uinnit siihen päälle. Monesti vielä on oltava eväätkin mukana. Tuntuu, että jokainen meno vie rahaa ja kun sitä rahaa ei niin vain ole käytettävissä.

Olen silti tyytyväinen siihen, mitä minulla ja perheelläni on. En jaksa valittaa turhan päiväisistä asioista. Toki joskus nousee pahamieli ja kiukku siitä, kun tuntuu siltä, että muiden lapset saavat mukavuuksia enemmän, kuin meidän omat lapset. Onneksi Suomessa on kuitenkin se tilanne, että vähä varaisiin perheisiin myös saa apua monista eri paikoista esim. diakonia evlut.seurakunnalla tai sosiaalitoimisito.

Sellaiset ihmiset kenellä on asiat paremmin, kuin hyvin, eivät voi ymmärtää sitä meidän asemaamme missä elämme. Joskus sekin tuntuu epäreilulta, että kun asut Suomessa, niin tukia ei saa niin riittävästi, kuin pitäisi. Suomessa ainakin on annettu se kuva, että maahanmuuttajat saavat enemmän asioita, kuin me Suomalaiset. Toki emme koskaan voi näitäkään verrata keskenään. Mutta kyllä se joskus siltä tuntuu, kun toimitat kaiken maailman lippuset ja lappuset Kelaan toimeentulotukeen ja maahanmuuttajilta niitä lappuja ei edes välttämättä pyydetä. Heillä on uudet autot, lapsille uudet pyörät yms. Ja meille Suomalaisille sanotaan: ”ostakaa kirpparilta”. Aika epäoikeuden mukaista vai mitä.

Ihanaa viikonloppua kaikille kaikesta huolimatta. Minä nautin tulevasta lomasta ja perheestämme. Kirjoittelen sitten taas, kun kerkiän! Kiitos teille rakkaat lukijat ja tukijat! Tämä teksti antaa taas vähän erilaista näkökulmaa asioihin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...