Siirry pääsisältöön

Maanantai, huonon onnen päivä.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Loma viikko on takana ja uusi viikko edessä. Loma viikko tuli todellakin tarpeeseen, toki reissun päällä väsyttääkin. Olimme ihan puhki reissun jäljiltä, vaikka meillä oli ollut ”aivot narikkaan” reissu.

Miten sinun maanantai päiväsi on alkanut? Minä olin seurakunnalla auttelemassa ruoanjaossa. Oli todella hyvä mieli siitä, että sain ihmisille tehdä hyvää tuon palvelus muodon kautta. Tänään kävimme ystävän kanssa myös lenkillä, jonka jälkeen tulimme meille pelaamaan Nintendoa. Nostalgiset fiilikset nousevat lapsuudesta, kun pelataan 8bittisellä. :D Huisin hauskaa siis :D

Tänään sain myös lisää huonoja uutisia. Mummini kunto on huonontunut ja hän on tällä hetkellä sairaalahoidossa. Olen ollut hänestä kovin huolissani. Olen yrittänyt soittaa hänelle, hän ei ole vastannut puheluihin eikä soittanut takaisinkaan. Ei todellakaan ole mummin tapaista, että hän toimii tuolla tavalla. Mieli on todella maassa. Huomaan todellakin, että minulla itselläkin on oma toipuminen kesken. En tahtoisi jaksaa, kun liikaa asioita tuppaa tulemaan. Ensinnäkin anopin tilanne, mummini tilanne ja oma sairastaminen.

Tänäänkin muutama ihminen kyseli minulta koulusta. En jaksa enää, että ihmiset siitäkään kyselevät. Se on niin turhauttavaa, kun itse haluaisit opiskella, etkä pysty tai voi. Olisihan se hienoa, että asiat menisivät eteenpäin, mutta en minä itse mahda omalle terveydelle mitään. Toki voihan omaan terveyteen, jollakin tavalla vaikuttaa, mutta jos on sukuperäisiä sairauksia niin ne tulevat, jos ovat tullakseen. Olen aikaisemminkin kirjoittanut siitä, että elämä ei todellakaan mene niin kuin me itse haluaisimme sen menevän. Meidän on otettava vastaan se mitä meille annetaan. Päivä ja hetki kerrallaan, isän kämmenellä. Kyllä tämä ottaa todellakin koville.

 Huomenna minulla on lääkäri ihottuman sekä tyrän vuoksi. Tyrä on nyt enemmän alkanut oireilemaan. Huomenna saan hakea tyrävyön itselle ja toivottavasti pärjäisin sen kanssa ainakin sinne huhtikuulle asti. Silloin olisi leikkaus tiedossa. Silloin vihdoinkin voisin päästä vaivastani eroon. Todellakin odotan sitä, että saan tiputettua painoa ja pääsen tyräleikkaukseen. Jos en sinne asti pysty odottelemaan, niin sitten on katsottava asioita uudestaan. Päivä kerrallaan tässäkin asiassa.

Ihanaa viikkoa teille rakkaat lukijat ja tukijat! <3 Pidetään rakkaistamme huolta!


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...
1 kommentti
Lue lisää

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...
Lähetä kommentti
Lue lisää