Siirry pääsisältöön

Viikon kuulumiset ja alkava viikonloppu.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Viikko alkaa olla lopuillaan. Saa taas sanoa, että on kaikin puolin ollut hyvä viikko. Nyt sitten jo aloittelemaan viikonloppua :D Tiistaina kävin lääkärissä ja tänään aamulla labrassa. Katsotaan vielä, että kilpirauhasarvot kunnossa. Toivotaan siis parasta. Edessä olisi muutama vapaa päivä taas aikuisten kesken. Lauantaina lapset lähtevät isälleen ja tulevat vasta ensi tiistaina kotiin. On kiva, kun saa kerätä voimia alkavaan harkka viikkoon. Toki vähän jännittää, että miten harkassa pärjään ja pystynkö olemaan siellä. Nyt minulla on ainakin hankittu tyrävyö, niin pystyy olemaan harkassa. Ja särkylääkkeitä naamaan vaan :D

Tiistaina tosiaan oli ”ansaittu” lääkärin käynti. Ensinnäkin, kun menin terveyskeskukseen, siellä oli uudet ilmoittautumisautomaatit, jotka eivät toimineet ihan normaalisti. On kiva, kun meidänkin terveysasemalle saadaan uutta tekniikkaa. Huomasinkin, että tulostamassa lapussani oli virhe. Lääkärin huone ei ollutkaan se mitä lapussa kerrottiin. Palasin takaisin automaatille ja kerroin hoitajille asiasta. Hoitajat olivat kovin ystävällisiä ja rupesivat heti selvittämään asiaa. Pääsinkin pienen selvittelyn jälkeen lääkärin vastaanotolle.

Ennen lääkärin vastaanottoa kävin apuväline lainaamossa kysymässä tyrävyötä. Siellä ei ollut sitä saatavilla. Joten sekin oli turha käynti. Lääkäri käynnillä juttelimme ihottumasta ja totesimme, että se on mennyt parempaan suuntaan. Tällä viikolla kävin paasto labrat antamassa. Lääkitystä jatketaan edelleen samaan tahtiin. Vähennetään muutaman viikon päästä ja, jos oireet palaavat takaisin niin sitten uudestaan yhteys lääkäriin.

Tyrä asiasta myös puhuimme. Sain vielä tämän viikon sairaslomaa. Ensi ma lähden harjoitteluun, jos minulle löytyy kevennettyä hommaa. Olen iloinen siitä, että näin vain ne asiat järjestyvät. Todella olin myös tuohtunut siitä, että oma lääkäri ei voinut tehdä enempää asialle. Sanoi, että on otettava yhteys sinne, missä tyrä asiaa hoidetaan. Minulle tulikin tiistaina puhelinsoitto, että tyrävyö on haettavissa hoitopaikasta. Eli jotain positiivista sittenkin tähän päivään, vaikka alku olikin vähän kankeaa.

Oma mieli ala on ollut myös jotenkin alakuloinen. Olen paljon miettinyt sitä, kun kaamos aika tulee, että miten se vaikuttaa omaan mielialaan ja hyvinvointiin. Olen positiivisesti yllättynyt siitä, että olen jaksanut käydä lenkillä. Sekin on tärkeä osa omaa toipumista. Siitäkin on tullut hyvä mieli, kun ihmiset ovat minulle sanoneet: ”että oletpas hoikistunut”. Se auttaa ja jaksaa tsemppaamaan. On hyvä mieli siitä, että olen menossa oikeaan suuntaan. On niin kiva, että saa oman kropan myös hyvään kuntoon, vielä kun jaksaa. Sillä mitä enemmän ikää tulee, niin sen vaikeampaa on huolehtia omasta kropastaan ja varsinkin painonpudotuksesta. Hiljaa hyvä tulee.

Ihanaa alkavaa viikonloppua teille jokaiselle rakkaat lukijat ja tukijat! Nautitaan siitä, mitä Luoja on meille suonut <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...