Siirry pääsisältöön

Viikonloppua ja Halloweenia.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat! <3

On ollut kaikin puolin tosi kiva viikko. Olen ollut harkassa ja on ollut paljon muitakin menoja harkka päivän jälkeen. Toivottavasti sinulla on mennyt viikko kivasti arjen askareissa. Tosiaan viikkoon on mahtunut paljon kaikenlaista. Olen saanut omaa aikaa, olen nähnyt ystäviä, kävin keikalla ja oli myös psykoterapia. Kaikin puolin oma mieli ala on ihan hyvä, mutta ehkä yksi miinus on se, että lenkillä en ole kerennyt käymään. Aion nyt viikonloppuna korjata senkin asian. Tulipa tänään tuo lenkki asia korjattua. Kävin vajaa 4 kilsaa kävelemässä ja teki todella hyvää. 😊 

Tosiaan tänään meillä on taloyhtiön pihatalkoot sekä pikku joulut. Osallistumme koko perheenä talkoisiin. Saa samalla ulkoiltua ja tulee samalla tutustua uusiin naapureihin. On kiva, kun taloyhtiössämme on kiva henki ja muutenkin tuntuu siltä, että asukkaat tulevat hyvin juttuun keskenään. Olen kertonut myös muutamille ystäville siitä, että millainen taloyhtiö meillä on. He ovat suuresti ihmetelleet sitä, että miten meillä on asiat näin hyvin taloyhtiössä. Todellakin pikkujoulut olivat sen arvoiset. Saimme ihan parissa tunnissa pihan kuntoon, joka jälkeen siirryimme taloyhtiön kerhohuoneelle viettämään pikkujouluja.

Olen myös paljon miettinyt sitä, että kun jotkut ihmiset ovat sitä mieltä, että ei kristityt vietä Halloweenia. Itse olen sitä mieltä asiasta, että siinä ei ole mitään väärää, jos Halloweenia viettää. Toki riippuu ihan siitä, että miten sitä vietetään. Meillä ainakin taloyhtiön puolesta oli lapset huomioitu, se oli kiva. Ja juhla todellakin oli lapsille sekä aikuisille. Se on tietysti totta, että monet juovat alkoholia ja viettävät sillä tavalla Halloweenia. Kuitenkin mekin kristityt olemme tässä maailmassa ja emme täysin pysty sulkemaan silmiä siltä, että, kun on kaikenlaisia juhla pyhiä. Ei minusta se tee ihmisestä sen pyhempää, jos ei vietä tai viettää noita juhlia. Olemme paljon lasten kanssa jutelleet asiasta ja olemme lapsille kertoneet, että voimme pukeutua joksikin muuksi kuin piruksi tai noidaksi. Uskon myös, että me kristityt omalla olemuksellamme näytämme ihmisille sitä, että mitä olemme. Ei meidän tarvitse kadulla jakaa raktaatteja tai ”hihhuloida” Jeesuksesta, niin, että ihmiset lähtevät karkuun. Olen myös monesti miettinyt sitä, että mitä on olla ihmiselle ihminen. Ihan tavallinen sellainen. Sellaisia tavallisia ja normaaleja ihmisiä on paljon helpompi lähestyä, kuin ”hihhuleita”. Tiedän, että joku kristitty voi tästäkin tekstistä pahoittaa mielensä, mutta minä sanon asiat ja mielipide asiat suoraan ja sitä, että mitä mieltä olen näistä asioista. Ei meidän tarvitse ihmisiä miellyttää. Ainahan on niitä, jotka valittavat asioista. Niitä ikävä kyllä tässä maailmassa riittää liiankin paljon. Meidän tarvitsisi enemmän tukea ja kannustaa toisiamme, kuin lytätä tai sanoa pahasti toisillemme. Siitä ei tule, kuin huonoa mieltä.

Muuten viikonloppu menee ihan vaan levon merkeissä. Vielä on yksi vapaa päivä. Todellakin aion nauttia vapaa päivästä ja viettää sen hyvillä mielin, sillä ensiviikolla on harkka viikko ja yksi koulu päivä. Menee taas viikko niin, että hujahtaa :D

Ihanaa viikkoa teille rakkaat lukijat ja tukijat! Muistetaan tänä viikonloppuna niitä rakkaita, jotka katselevat meitä sieltä pilvenreunalta! <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...