Siirry pääsisältöön

Viikonloppua ja Halloweenia.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat! <3

On ollut kaikin puolin tosi kiva viikko. Olen ollut harkassa ja on ollut paljon muitakin menoja harkka päivän jälkeen. Toivottavasti sinulla on mennyt viikko kivasti arjen askareissa. Tosiaan viikkoon on mahtunut paljon kaikenlaista. Olen saanut omaa aikaa, olen nähnyt ystäviä, kävin keikalla ja oli myös psykoterapia. Kaikin puolin oma mieli ala on ihan hyvä, mutta ehkä yksi miinus on se, että lenkillä en ole kerennyt käymään. Aion nyt viikonloppuna korjata senkin asian. Tulipa tänään tuo lenkki asia korjattua. Kävin vajaa 4 kilsaa kävelemässä ja teki todella hyvää. 😊 

Tosiaan tänään meillä on taloyhtiön pihatalkoot sekä pikku joulut. Osallistumme koko perheenä talkoisiin. Saa samalla ulkoiltua ja tulee samalla tutustua uusiin naapureihin. On kiva, kun taloyhtiössämme on kiva henki ja muutenkin tuntuu siltä, että asukkaat tulevat hyvin juttuun keskenään. Olen kertonut myös muutamille ystäville siitä, että millainen taloyhtiö meillä on. He ovat suuresti ihmetelleet sitä, että miten meillä on asiat näin hyvin taloyhtiössä. Todellakin pikkujoulut olivat sen arvoiset. Saimme ihan parissa tunnissa pihan kuntoon, joka jälkeen siirryimme taloyhtiön kerhohuoneelle viettämään pikkujouluja.

Olen myös paljon miettinyt sitä, että kun jotkut ihmiset ovat sitä mieltä, että ei kristityt vietä Halloweenia. Itse olen sitä mieltä asiasta, että siinä ei ole mitään väärää, jos Halloweenia viettää. Toki riippuu ihan siitä, että miten sitä vietetään. Meillä ainakin taloyhtiön puolesta oli lapset huomioitu, se oli kiva. Ja juhla todellakin oli lapsille sekä aikuisille. Se on tietysti totta, että monet juovat alkoholia ja viettävät sillä tavalla Halloweenia. Kuitenkin mekin kristityt olemme tässä maailmassa ja emme täysin pysty sulkemaan silmiä siltä, että, kun on kaikenlaisia juhla pyhiä. Ei minusta se tee ihmisestä sen pyhempää, jos ei vietä tai viettää noita juhlia. Olemme paljon lasten kanssa jutelleet asiasta ja olemme lapsille kertoneet, että voimme pukeutua joksikin muuksi kuin piruksi tai noidaksi. Uskon myös, että me kristityt omalla olemuksellamme näytämme ihmisille sitä, että mitä olemme. Ei meidän tarvitse kadulla jakaa raktaatteja tai ”hihhuloida” Jeesuksesta, niin, että ihmiset lähtevät karkuun. Olen myös monesti miettinyt sitä, että mitä on olla ihmiselle ihminen. Ihan tavallinen sellainen. Sellaisia tavallisia ja normaaleja ihmisiä on paljon helpompi lähestyä, kuin ”hihhuleita”. Tiedän, että joku kristitty voi tästäkin tekstistä pahoittaa mielensä, mutta minä sanon asiat ja mielipide asiat suoraan ja sitä, että mitä mieltä olen näistä asioista. Ei meidän tarvitse ihmisiä miellyttää. Ainahan on niitä, jotka valittavat asioista. Niitä ikävä kyllä tässä maailmassa riittää liiankin paljon. Meidän tarvitsisi enemmän tukea ja kannustaa toisiamme, kuin lytätä tai sanoa pahasti toisillemme. Siitä ei tule, kuin huonoa mieltä.

Muuten viikonloppu menee ihan vaan levon merkeissä. Vielä on yksi vapaa päivä. Todellakin aion nauttia vapaa päivästä ja viettää sen hyvillä mielin, sillä ensiviikolla on harkka viikko ja yksi koulu päivä. Menee taas viikko niin, että hujahtaa :D

Ihanaa viikkoa teille rakkaat lukijat ja tukijat! Muistetaan tänä viikonloppuna niitä rakkaita, jotka katselevat meitä sieltä pilvenreunalta! <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...