Siirry pääsisältöön

Ihanaa, kamalaa arkea.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat! 

Perjantai

Viikko on vierähtänyt nopeasti ja tänään on perjantai. Se tarkoittaa taas viikonloppua yhdessä perheen kanssa. Tosin minulla ei tällä hetkellä ole perjantai fiilistä, kun olen edelleen sairaana kotona.

Kävin tänään lääkärissä ja siellä meni kaikki niin kuin pitikin. Sain lisää sairaslomaa kuun loppuun asti. Sovimme, että lääkäri kirjoittaa hoitavalle tyrä lääkärille tekstin ja kirurgi soittelee minulle ensi maanantaina. Odotan kovasti tuota puhelua. Alkuperäinen suunnitelmahan oli, että tiputtaisin painoa, ennen kuin tyrä leikattaisiin. Nyt kuitenkin fysioterapeutti sekä lääkäri ovat yhdessä päätyneet, että tyrä olisi leikattava jo nyt. Sillä se haittaa sitä, että selkää ei voida kuntouttaa ennen kuin tyrä on saatu leikattua. Joten tässä tulee hyvin pitkä tie sairastamisen ja kuntoutumisen osalta. Ehkä, jos kaikki menee hyvin ja pääsisin tyrä leikkaukseen aiemmin, voisin mahdollisesti osallistua ensi keväänä värieste juoksuun. Se olisi todella hienoa. Mutta saa nähdä kuinka leikkaus ynm. aikataulut antavat periksi. Nyt mennään vaan hetki ja päivä kerrallaan. Onhan se toki hyvä, että joitakin unelmia on odottamassa, mutta saa nähdä, kuinka saan toteutettua ne tässä elämän tilanteessa.

Kävin tänään myös röntgenissä. Selkäni kuvattiin. Nyt vielä ainakin pari viikkoa menee sairaslomalla ja sitten katsotaan tilanne uudelleen. Ensinnäkin tuo maanantain puhelinsoitto ratkaisee nyt todella paljon, että miten pääsemme etenemään näissä asioissa. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta :D 

Lauantai

Eilinen päivä minulla meni osittain ahdistuksen merkeissä. Kävin tosiaan siellä lääkärissä ja muuten meni päivä kotosalla ollessa. Illemmalla kävin mieheni kanssa piipahtamassa seurakunnalla nuorten illassa. Todellakin oli kiva, että illaksi oli muuta menoa, sillä minusta tuntuu siltä, että ahdistus on lisääntynyt nyt, kun olen pitkään sairaana kotona. Haluaisin ja kaipaisin niin sitä normaalia elämää. Olen sosiaalinen, joten minulle pitkään kotona oleminen ei ole hyväksi. Olen yrittänyt tulevalle viikolle järjestää jonkun verran menoja, ettei aika menisi taas kotona olemiseen. Mutta toki tällä hetkellä myös tuo selän kuntokin vaikuttaa liikkumiseen ja olemiseen.

Olen myös huomannut senkin, että kun olemme mieheni kanssa kotona kahdestaan ja pitkään niin toki se vaikuttaa myös parisuhteeseen. Siksi on tärkeää, että molemmilla on myös ihan omaakin aikaa hengähtää ja nähdä ystäviä. Normaalisti, jos kävisin harkassa niin silloin osaisin myös kaivata toista puoliskoa enemmän. Nyt kun ”tuijotetaan” toisiamme 24h/7 niin ei siinä ehdi ikävä tulemaan laisinkaan. Minua toisaalta myös ärsyttää se, kun haluaisin katsella omia ohjelmia ja tehdä asioita sen mukaan, miten itse haluan. Joskus se tuntuu hankalalta, kun mies pyytää katsomaan telkkaria tai jotakin muuta tekemistä ja minua ei juuri sillä hetkellä nappaisi, kun ”omat” hommat tuntuvat tärkeämmältä siinä hetkessä. Ehkä se on vaan jotenkin sitä, että kun itseään harmittaa niin monesti tulee sitten kiukku purettua siihen kaikkein lähimpään ihmiseen.

Olen myös itse huomannut, että minulle arjen rutiinit ovat erittäin tärkeitä. Minulla on esim. aamuisin tietty järjestys aamu rutiineille. Olen myös huomannut, että muutenkin arki päiviin olen tehnyt paljon rutiinin omaisia asioita. Monesti siinä vaiheessa meinaa pinna palaa, jos tulee pienikin muutos arjen askareisiin. Haluaisin pitää kiinni niistä asioista, joita olen arkeeni suunnitellut. Tuntuu vaikealta ja joskus haastavaltakin, jos asiat muuttuvat kesken kaiken. Toki onhan se niinkin, että elämää ei pysty aina suunnittelemaan etukäteen ja, jos muutoksia tulee niin sille ei sitten vain mahda mitään. Sen mukaan on sitten mentävä.

Tänään olen suunnitellut leipovani korvapuusteja huomisille koru kutsuille. Imurointikin olisi paikallaan, mutta luulen, että se jää nyt miehen tehtäväksi. Haluaisin niin kovasti siivota yms. Mutta nyt selkä ei anna siinä asiassa periksi. Tulipas tästä pitkä teksti tällä kertaa.

Kiitos teille rakkaat lukijat ja tukijat, että olette mukana näissä arjen askareissa ja haasteissa tämän blogini kautta. Iso lämmin kiitos teille! Ilman teitä, minä en jaksaisi jakaa ihanaa, kamalaa arkea teille :D Tsemppiä viikonloppuun ja tulevaan viikkoon! Nautitaan rakkaistamme <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...