Siirry pääsisältöön

suru-uutisia ja joulu valmisteluja.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat ja hyvää ittepäisyys päivää ;D

Tämä taitaa olla eka postaukseni joulukuulta. Tänään onkin joulukuun kuudes päivä. Aika menee niin nopeasti. Olemme saaneet jo aloittaa joulu valmistelut kotona. Olemme laittaneet joulukuusen ja muutamia koristeita. Ehkäpä ensiviikolla voisi leipoa pipareita ja kuivakakkua. Siitä se joulu, pikku hiljaa tulee.

Täytyy myöntää, että blogini on ollut hiljainen. Meidän perhe sai maanantaina suru uutisen. Puolisoni äiti nukkui pois. Olimme jo aloittaneet aikaisemmin surutyötä, mutta ei sitä osannut kuitenkaan aavistaa, että missä vaiheessa se tapahtuu. Tuntuu siltä, että kun saimme suru uutisen, maailma pysähtyi siihen paikkaan. Olen ollut todella alakuloinen ja tunteet ovat vaihtuneet vihasta suruun ja ilosta riemuun. Toisaalta monet ihmiset ovat yrittäneet lohduttaa sillä ajatuksella, että tiedämme, että hän pääsi voittajana perille. Kuitenkin suru työ on käytävä läpi ja jokainen käy sen omalla tavallaan. Minä olen ainakin huomannut sen, että en ole jaksanut ihmisiin pitää yhteyttä, en kirjoittaa blogia. Olen halunnut vetäytyä omiin oloihin ja olla vain tekemättä mitään. En ole jaksanut laittaa ruokaa, en ole jaksanut välittää siltä, että miltä koti näyttää tai tuleeko asiat hoidettua. Olen nukkunut huonosti öitä, nukkunut pitkiä unia, jättänyt syömättä, kun ei vain maistu. Olen vaan yrittänyt selviytyä päivästä toiseen. Onneksi ihmiset ovat ihania, ymmärtävät ja yrittävät tukea. Olen saanut apua monenlaisiin asioihin mm. lasten vaatteisiin hautajaisia varten. Mehän menemme koko perhe hautajaisiin. Enää reilu puoltoista viikkoa, niin hautajaiset ovatkin jo niin pian.

Tällä hetkellä tuntuu, että muut asiat ovat jääneet taka-alalle. En ole jaksanut miettiä edes omaa terveyttäni. Minullahan on se tilanne, että olen ainakin vuoden loppuun asti sairaslomalla selän vuoksi. Olisi varattava aika fysioterapiaa. Sitäkään ei saa aikaiseksi. Lääkäri laittoi lähetteen ortopedille. Saa nähdä, että suostuuko ortopedi ottamaan magneettikuvat selästä.
Tulevaa viikonloppua en odota niin kovasti. Toki minulla on omaa aikaa ja sitten on muutamia pakollisia menoja. Tärkeintä on mennä nyt päivä ja hetki kerrallaan. En suunnittele etukäteen mitään, sillä en tiedä jaksanko tehdä sovittuja asioita.

 Ihanaa viikon jatkoa teille jokaiselle! Pidetään rakkaistamme huolta! <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...