Kuulumisia kuluneelta viikolta.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Viikonloppu alkaa olla lopuillaan. On aika hektinen viikko kaikkien asioiden kanssa. Aluksi näytti siltä, että viikkoni olisi paljon rennompi, mutta yllättäen kalenteri täyttyikin kaikenlaisista asioista. Tuntuu, että mitä enemmän mennään kevättä kohti ja lapsilla koulut loppuvat, niin hommaa riittää.

Mitä sairauksilleni kuuluu? Masennuksen kanssa menee nyt ihan ok. Siinä asiassa ei ole sen kummempia vaihteluita. Muistelinkin juuri, että minun piti varata aika, lääkärille näistäkin asioista ja olen unohtanut sen ihan täysin. Kilpirauhasen vajaatoiminnan asioista ei ole kuulunut lääkäriltä mitään. Joten minun on varmaan soitettava sinne ensiviikolla ja kysellä labran tuloksia. Olen oireillut hyvinkin paljon noiden asioiden suhteen ja se on todella ikävää. Myös tyrä on aiheuttanut inhottavia kipukohtauksia. Eilenkin illalla ajattelin, että olisin kirjoittanut blogia mutta sängyn pohjalla oli oltava, kun ei voinut istua, kun tyrään koski niin kovasti. Onneksi huomenna lääkäri soittaa minulle ja toivottavasti pääsisin nyt pian sinne leikkaukseen sitten. On kurja, kun tuntuu siltä, että asiat matelevat ja niille ei tehdä mitään. Tai ainakin siltä tuntuu. Se niistä sairastelu asioista sitten.

Mitä painon pudotukselle kuuluu? Oikeastaan ihan hyvää. Löysin itselleni myös hyvän lisätuen painon pudotukseen. Herbalife vaikutti oikein hyvältä ja kokeilinkin kolmen päivän startti kuurin sillä. Ei tosiaan maksanut mitään ja siinä syötiin päivässä pari kapselia, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan sekä korvattiin kaksi ateriaa pirtelöllä. Nyt odotan kovasti, että saan otettua tuotteet käyttöön, kunhan ne saapuvat minulle ensin. Olen myös saanut parissa kuukaudessa painoa alas 6,9kg. Olen tyytyväinen suoritukseen ja tästä ja on hyvä jatkaa. En olisi muutama vuosi voinut kuvitella sitä, että minusta tulee joku laihdutus hörhö. On kuitenkin synnytykset takana, niin on tosi hyvä mieli saada oma kroppansa kuntoon. Todellakin se vaatii itseltään paljon asioita, mutta minä olen hyvin jaksanut asennoitua siihen, että nyt vedetään tiukalla kuurilla. :D

Miten lasten yhteishuoltajuus sujuu? No siinäpä hyvä kysymys. Miten tuon nyt sitten muotoilisi. On erittäin haasteellista ja haastavaa tällä hetkellä. On kurja, että lapset joutuvat kärsimään aikuisten välisistä riidoista ja asioista. Minä kuitenkin vanhempana yritän sitä, että mieluiten minä ottaisin haukut tai sanomiset vastaan. On se niin kurja ajatella, että toiset ”vanhemmat” manipuloivat lapsia ja laittavat heille kaikenlaisia viestejä, mitkä ei edes kuulu lapsille. Itse monesti meillä toimitaan niin, että lasten kanssa jutellaan järkevästi asioista ja lapset ymmärtävät kyllä, kun heidän kanssaan jutellaan asioista. Olemme myös vanhempina varaamassa aikaa sovitteluun. Aion mennä kyllä sinne, vaikka tiedän sen, että se ei varmasti onnistu. Mutta eipähän sinne tarvitse uudestaan mennä, jos siltä näyttää. Kun meillä vanhemmilla on erimielisyyttä lasten tapaamisasioista, vaikka tapaamissopimus on tehty, niin toinen osapuoli ei sitä noudata. On kurja, kun sovituista asioista ei voida pitää kiinni ja Lasu sekä Pene ovat sitä mieltä, että ei asia heille kuuluu ja he eivät voi tehdä mitään. Tuntuu siltä, että olen yksin taistelemassa lastenasioista, kun viranomaiset vain nostavat kätensä pystyyn. Todella turhauttavaa siis. Yksinhuoltajuutta on myös erittäin vaikea saada, kun ei ole riittäviä perusteita siihen. On tämä Suomen laki kyllä niin perseestä. Anteeksi kielenkäyttöni mutta näin se vain on. Toinen saa tahallaan evätä tapaamiset ja tehdä muuta kiusaa ja kukaan ei voi puuttua. Ainut, että jos toinen ei käy käsiksi tms. Mutta tässäpä nämä päällimmäiset kuulumiset tältäkin osalta.

Kaikkea ihanaa teille jokaiselle kevään odotukseen! <3 Nautitaan rakkaista ihmisistä lähellämme. Ja mottona voisi olla: elä hetkessä. Todellakin, minäkin aion elää hetkessä, vielä, kun siihen on mahdollisuus. Koskaan emme voi tietää sitä, että kuinka kauan täällä maanpäällä elämme. Elämä on hauras.

-Johkis.