Siirry pääsisältöön

Hurlum hei ja hellurei.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

On ihana, kun kevät on tuloillaan. On lämmintä, aurinko paistaa ja linnut laulavat. Lapsetkin haluavat olla paljon ulkosalla. Kevät myös tuo itselle jostakin sellaista ylimääräistä energiaa. Pitkästä aikaa sain siivottua tänään ja tehtyä sellaisia asioita, joita ei ehkä muuten tulisi tehtyä. Siivoilin makkaria, kun sinne oli kertynyt nurkkaan ylimääräisiä tavaroita ja pesin parvekelasit sekä siivosin parvekkeen kesäkuntoon. On ihana aloittaa, tekemään asuntoa viihdyttäviä asioita, sillä uskon, että parvekkeella tulee vietettyä todella paljon aikaa näin kesällä. Meillä on mm. sähkögrilli ja tulee varmasti paljon kesällä grillattua ja siihen kaveriksi tehtyä salaattia. Nams.

Viikonloppu alkaa olla lopuillaan. Mulla on ollut omaa vapaata ja olen tänään myös viettänyt perheen kanssa aikaa. Perjantaina tosiaan olin ystävän kanssa mammat vapaalla periaatteella. Oli ihana saada ihan naisten kesken viettää iltaa. Käytiin Mikko Harjun keikalla ja syömässä. Kello oli aika paljon, kun kotiin pääsin. Huh, lauantaina nukuinkin pitkään, kun meni nukkumaan meno niin myöhään. Todellakin teki hyvää illanvietto ystävän kanssa. Joku kerta uusiksi sitten.
Tänään tuli myös pitkästä aikaa käytyä lenkillä ja kyllä teki hyvää. Tosin paikat ovat vähän kipeänä, mutta venyttely tekee hyvää. On kiva, kun olen saanut tästä lähinaapurustosta uuden lenkki kaverin itselleni. On kiva, kun siinä samalla voi vaihtaa kuulumiset ja jutella kaiken maailman asioista, niin kuin meillä naisilla on tapana :D

Viikko on vierähtänyt nopeasti. On ollut paljon ohjelmaa ja tekemistä kuluneen viikon aikana. On ollut iloisia hetkiä ja sitten taas surullisia sekä pelottavia hetkiä. Tällä hetkellä olen lasten isän kanssa ei ole mikään ihanne tilanne. Minusta tuntuu siltä, että olen itse yrittänyt ajatella lasteni hyvinvointia ja parasta. Olen myös jutellut muutaman ystävän kanssa siitä, että millainen äiti tai vanhempi minä olen lapsilleni. Me vanhemmat monesti kyllä haluamme lapsille kaikkea parasta ja hyvää, mutta aina se ei välttämättä ole mahdollista. Olen monta kertaa saanut mennä asioita pakoon, vaikka tiedän, että ei asiat pakenemalla häviä. Joskus vaan tekisi mieli heittää hanskat naulaan ja sanoa, että tämä oli tässä. Silti jostakin saan aina voimaa itselleni uudelleen ja uudelleen. Ne tunteet myös, joita tunnen niin ne antavat voimaa jaksaa. Sillä pääsee jo hyvin eteenpäin oman itsensä kanssa. Hyvät ystävät ovat myös tärkeitä, kun heille pääsee juttelemaan asioista, niin selkeästi mielikin tuntuu paremmalta ja ei enää ajattele niin synkkiä ajatuksia.

Olen lukenut myös tuttavani kirjoittaa blogia. Ihailen hänen tekstejään ja sitä, että häneltä lähtee niin paljon sanottavaa ja kirjoitettavaa. Minullakin olisi paljon sanottavaa, mutta joskus tuntuu siltä, että en saa aikaiseksi niitä kirjoitettua ylös. Jostakin ihmeen kaupalla on ammennettava voimaa itselleen, että jaksaa omaa blogiaan pitää yllä. Tiedän myös, että blogi ei pidä olla sellaista suorittamista. Kirjoittaa sitten tekstiä, kun sitä tulee. Ei sitä kannata pakko pullana ottaa, silloin ei vaan mitään saa aikaiseksi ja siinä tulee itselleen todella turhauttava fiilis. Kirjoitan silloin, kun siltä tuntuu ja julkaisen tekstit, kun on sopiva hetki ja aika.

Blogin kirjoittamisesta nautin hyvinkin paljon. Tällä hetkellä ehkä en saa ajatuksia kasaan niin hyvin ja tuntuu, että mulla ei ole mitään tiettyä aihetta, josta kirjoittaa. Haluan ehkä kertoa blogissani siitä, että missä tällä hetkellä mennään elämän eri vaiheissa. Jonkun mielestä sekin saattaa olla tylsää luettavaa. Toki myös yritän joistakin aiheista kirjoittaa, jotka ovat mielessäni ja pinnalla tästä kaikesta. Kiitos teille rakkaat lukijat ja tukijat, että jaksatte seurata blogiani niin aktiivisesti. Kaikkea hyvää teille toivotan ja ihania kesäisiä päiviä teille jokaiselle! <3 Muista, sinä riität! <3  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...