Siirry pääsisältöön

Kuulumisia arjen ja vapaa viikonlopun keskeltä.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Perjantai 10.05.2019

Viikot ovat vierineet taas huimasti eteenpäin. Tekemistä on riittänyt, mutta nyt alkaa rento vapaa viikonloppu ilman lapsia. Viimeksi kirjoitinkin pääsiäisestämme ja siinä välissä on ehditty myös perheenä viettää vappua. Miten teidän vappunne sujui? Me olimme perheenä kotosalla vappu aattona ja laitettiin hyvää ruokaa. Mieheni pojalla oli syntymäpäivä, joten hän sai valita mitä syömme. Teimme tortilloja ja jälkkäriksi oli jäätelöä lapsille. Me aikuiset pidättäydyimme nyt jäätelöstä. Ei liikaa makeaa mahan täydeltä. Vappu päivänä kävimme koko perhe Helsingissä vappumarkkinoilla ja yhdessä syömässä. Siinähän se vappu hurahti nopeasti. Seuraavaksi olisikin juhannuksen suunnittelua tiedossa. Saa nähdä mitä silloin keksitään ja ollaanko ihan kahden miehen kanssa vai onko kaikki lapset meillä silloin koolla.

Tämä viikko on ollut aika hektinen viikko, kun olemme monessa mukana. Maanantaina lapset lähtivät isälleen. Poikamme tulikin maitojunalla kotiin, jo seuraavana päivänä. Se oli melkein arvattavissa. Tytär kuitenkin jäi isänsä luokse, kun ilmeisesti hänellä siellä sujunut asiat ok isänsä kanssa. On todella ikävää, että asiat kärjistyvät huonosti lasten ja isän välillä. En ymmärrä sitä, kun pojallamme on muutenkin erityishaasteita, että häntä ei oteta tosissaan niiden haasteiden kanssa. En minä ole tässä lapsestani tekemässä mitään kehitysvammaista, mutta itse äitinä tiedän sen, että poikani on ollut erityinen jo syntymästään asti. Se on todella harmi, että toisella vanhemmalla täytyy olla ns. leiman häpeä. Ei uskalla sanoa kyllä tosi asioille, eikä halua myöskään lapsensa parasta siinä, että lapsi saisi oikean avun. Olen todella surullinen siitä, että joudun yksin vanhempana taistelemaan asioiden puolesta. Ei se todellakaan voi mennä näin. Niin vain menee, kun on yhteishuoltajuus. Silti parhaani mukaan olen leijonaemo lapsilleni.

Viikonloppu alkoi ihan rennoissa merkeissä. Katselimme miehen kanssa yhteisiä ohjelmia, joita katsomme telkkarista sekä kirjastosta lainaamme jotakin. Siinähän se ilta sitten vierähti. Kohta olisi jo nukkumaan menon aika. Huomiselle ei ole erityisempiä suunnitelmia. Varmaan ihan perus lauantai saunaa ja sitten ystävien kanssa yhdessä oloa. Sunnuntai onkin äitienpäivä ja silloin saan rakkaat lapseni luokseni. Poika tosiaan lähti viikonlopuksi ystäville ja siskolleni yökylään. Saamme olla nyt ainakin tämän viikonlopun kahden mieheni kanssa. Odotan innolla, että mitä saan äitienpäivänä puolisoltani sekä lapsiltamme. Rakastan sitä, kun saan niinä aamuina nukkua pitkään ja minulle tuodaan aamupala sänkyyn. Oi, se kuulostaa niin hyvältä, vähän liiankin hyvältä :D 

Lauantai 11.05.2019

Aamulla nukuimme pitkään, heräsin itse kuitenkin ennen kuin mieheni. Olin niin laiskalla päällä. Mieli alani oli nollassa. Ei huvittanut tehdä mitään, eikä mikään tuntunut miltään. Tein perus aamutoimet mutta sen jälkeen menin sohvalle pötköttelemään ja selailin puhelinta. Siinä kului helposti vartti tai puoli tuntinen. Ei ollut minkäänlaista motivaatiota aloittaa päivää. Viime päivinä on ollut henkisesti myös niin raskaita asioita elämässä, että tuntui siltä, etten jaksa tehdä mitään. Ihmeen kaupalla sain jostakin voimaa ja sain aamupalan syötyä sekä kuoro biisit valkattua viikon päästä olevaan vastuu vuoroon. Mieheni, kun heräili siinä lomassa, katsoimme yhdessä telkkaria. Kävimme myös kaupassa ja illemmasta olikin saunavuoro sekä rakkaat naapurimme kävivät meillä kyläilemässä. Loppu ilta menikin sohvalla telkkaria katsellen ja blogia kirjoitellen. Huomista odotellen, kun on äitienpäivä. Silloin saan rakkaat lapset luokseni ja meillä seurakunnassa on myös äitienpäivä juhla. Sinne menemme ainakin huomenna. Huomenna olisi myös tarkoitus lasten kanssa grillailla ja tehdä siihen kaveriksi salaattia. Jälkkäriksi on jäätelöä ja mansikoita ja tietenkin minä sain valita ruoat, joita meillä syödään. Meillä on muodostunut tavaksi, että kenen juhla päivää vietetään, hän saa valita mitä on ruokana sekä jälkkäri puolen. Itse kun yritän nyt vahvasti toteuttaa sitä terveellistä ruokavaliota, että saisin painoakin tippumaan.

Painonpudotuksesta vielä, että minulla on ollut paljon mielessä se, kun tuntuu, että tällä hetkellä painoni junnaa paikallaan. Toki on hyvä, että paino ei ainakaan nouse ja laske, nouse ja laske. Sekin olisi turhauttavaa. Olen iloinen siitä, että olen saanut ostaa itselleni jo kokoa pienempiä vaatteita. Sehän painonpudotuksesta tekee hyvän fiiliksen ja mielen. Olen myös iloinen siitä, että todella olen oppinut valitsemaan kaupasta sen terveellisemmän vaihtoehdon. Toki myös herkku päiviä tulee edelleen vietettyä, mielellään kerran viikossa. Onhan sekin totta, että herkkuja ei kannata kokonaan kieltää itseltään. Siinä sitten helpommin sortuu, kun kieltää jotakin itseltään. Houkutus on paljon isompi ns. ratketa ja sitten harmittaa, että miksi minulle näin kävi.  Mutta tästäkin on siis hyvä jatkaa hyvillä mielin eteenpäin.

Toivotan teille jokaiselle rakkaat lukijat ja tukijat, oikein ihanaa viikonlopun jatkoa ja äideille oikein ihanaa äitienpäivää <3 Huomenna minäkin nautin täysillä siitä, että minulla on kaksi lasta, joille saan biologisesti olla äiti ja myös olen mieheni lapsille bonus vanhempi. Se on mukavaa ja osaan todellakin arvostaa sitä! Tehdään päivästä ihana ja juhlitaan rakkaidemme kanssa <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...