Heippa rakkaat lukijat ja tukijat!
Kesä on aluillaan ja olemme saaneet nauttia lämpimistä
säistä, vähän liiankin lämpimistä. :D Meillä lapset lähtivät torstaina isälleen
ja puolisoni lapset tulivat meille perjantaina. Meillä alun perin piti olla
vapaa viikonloppu, mutta joskus näitä vaihteluja tulee. Toki sen kyllä huomaa,
kun ei ole ollut vapaa viikonloppua, niin jaksaminen on ihan erilaista. Seuraavan
kerran meillä onkin vapaana juhannuksena, mutta se menee mulla ainakin pitkälti
leikkauksesta toipuessa.
Viikko on ollut kiireinen. Olen paljon tehnyt
vapaaehtoisjuttuja seurakunnan parissa, lähinnä musiikin. Olen ehtinyt
matkustella meren toisella puolella ja nähdä ystäviä. Vielä ennen leikkausta
olisi kuoro vastuu sekä maanantaina musa vastuu leipäkokouksessa. Huh, hommaa
riittää. Maanantai iltana myös on hautajaisia varten, laulutreenit. Ehdin vielä
kuitenkin ennen sitä nähdä paria ystävää, se tekee hyvää. Tein myös tällä
viikolla suur siivouksen kodin parissa, kun tosiaan sitten en siivoile vähään
aikaan. Mies saa juosta kaupassa ja siivota senkin edestä, kun minä otan
lunkisti kotona.
Tiistai päivänä odottelen hoitajalta soittoa, että monelta
menen leikkaukseen sairaalaan. Se on niin kummallista, että leikkaus aikoja ei
pysty kuulemma antamaan, kuin päivän etukäteen. Tiistaina on myös
hammashoitajan käynti sekä suihkussa on käytävä ennen nukkumaan menoa.
Sairaalasta vaativat, että on hiukset pestävä ja muutenkin oltava puhtaana, kun
menee sinne toimenpiteeseen. No sehän ei ole minulle ongelma, sillä rakastan itsekin
puhtautta.
Tänään tosiaan meillä oli seurakunnassa kuorovastuu.
Kuoromme jää kesälomalle ja on ihana, että saa melkein sen parisen kuukautta
levätä kuorovastuista. Vastuu meni oikein hyvin ja vietimme hiljaisen hetken
kuorolaisen muistolle. Se hetki oli niin koskettava, että kyllä siinä itku
tirahti, kun rakas tyttäreni lauloi soolon muisto lauluun. Viikonpäästä
lauantaina on sitten hautajaiset tiedossa, toki leikkauksesta on lyhyt aika,
mutta aion silti selviytyä paikalle. Haluan todellakin päästä sinne saattamaan
rakkaan veljemme viimeiselle matkalle. Meillä seurakunnassa on tapana kutsua
toisiamme siskoiksi ja veljiksi. Se voi jonkun mielestä olla erittäin hassu
ajatus. Minä olen itse niin luonteva tuon ajatuksen suhteen ja joskus tulee
sellainen olo, että he olisivat ihan kuin oma sisko tai veli. Kuka määrittelee
sen, että pelkästään biologiset sisarukset voivat olla sisaruksiasi. Ei kukaan,
itse olen kokenut sen erittäin siunaavana ajatuksena, että minulla voi olla isoveli
tai sisko seurakunnankunnan kautta.
Tämä päivä onkin mennyt rennoissa merkeissä, niin kuin jo
aikaisemmin kerroinkin. Olen myös valmistellut huomisia musa juttuja ja vähän
vielä treenannut biisejä huomista varten. Kyllä se siitä, kun jaksaa treenata.
Leikkauksen myötä minulla on laulu kielto muutaman viikon ja kyllä täytyy sanoa,
että se tekee kyllä tiukkaa. Muutenkin rakastan laulamista ja toivon todella,
että saan tulla kotiin äänihuulet ehjänä. :D
Ihanaa alkavaa viikkoa teille jokaiselle! <3 Seuraava
päivitys tuleekin varmaan leikkauksen jälkeiseltä tiimoilta. Miten kaikki meni
ja miten selvisin? Entä hautajaiset yms? Nautitaan lämpimistä säistä, kun Luoja
on niitä meille suonut <3
Kommentit
Lähetä kommentti