Siirry pääsisältöön

Opetellaan elämään keskeneräistä arkea.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Viime viikko vierähti erittäin nopeasti. Arki päivät vaan hurahtavat jonnekin, kun on lasten koulutyöt ja sitten omatkin siinä sivussa. Tuntuu, että iltaisin ei jää oikein mihinkään ylimääräiseen aikaa ja toisaalta tällä hetkellä ei ehkä jaksakaan. Kaipaisin niin kunnon lomaa ja pois näistä arjen aherruksista ja rutiineista. Pääsiäisloma oli ihan ok, mutta ei se tosiaan tuntunut oikealta lomalta, kun olemme tosiaan väliaikaisessa kodissa tulipalon vuoksi.

Viikonloppu meni erittäin nopeasti ja ehdin ikävöidä myös miesystävääni viikonlopun aikana. Hän oli hoitamassa omia asioita, omalla paikkakunnallaan. Olin lasten kanssa suurimman osan viikonlopusta ja se teki erittäin hyvää. Oli ihana pojan kanssa, kun saimme kahden tehdä pizzataikinan ja pari pellillistä pizzaa. Ne ovat niitä arjen iloja tämän ajan keskellä.

Tänään tosiaan alkoi uusi viikko ja aamuni alkoi taas läksyjen avustamisessa, kun pojalla oli tänään vähän enemmän läksyjä tehtävänä. Muuten olen ottanut rennosti ja katsellut suosikki sarjaani sykettä ruutu plussasta. Meikäläinen oli tänään vähän opiskelu into pinkeenä. Mulla tosiaan alkaa klo 17.30 kurssi meatingissa niin olin sekoittanut, että se alkaakin jo klo 14. Menin meatingiin ja ihmettelin, kun muita opiskelijoita ei ollutkaan paikalla. No sehän selittääkin tuon asian. No myöhemmin sitten opiskellaan ja istutaan tietokoneella silmät ristissä kaksi ja puoli tuntia. Muut perheenjäsenet häädän siksi aikaa ulkoilemaan ja lapsille ulkoilu tekee varmasti hyvää, kuin se, että jumittavat koko päivän sisällä älylaitteiden kanssa.

Huomenna minulla onkin opinnoista vapaa päivä ja keskiviikko ja torstai menee myös koulun parissa tietokoneella. Meillä alkaa keskiviikkona draamakurssi, jota odotan kovasti. Olen niin tyytyväinen ja iloinen, että saan opiskella itselleni sellaista ammattia, josta varmasti tulen pitämään. Olisi myös syksylle etsittävä jostakin päiväkodista harjoittelupaikka. Onneksi siihen on vielä aikaa, mutta kannattaa olla näin hyvissä ajoin liikenteessä.

Tulipalon ja vakuutusten osalta on kaikenlaista selvitettävää. Vihdoin ainakin tuli syy selville, että mistä tulipalo on talossa alkanut. Yksi asukas oli vienyt hiiligrillin häkkivarastoon säilytykseen ja oli ennen sitä käyttänyt grilliä ulkona. On niin epäreilua, että hänen virheensä vuoksi, meidän koko koti tuhoutui. Huomenna tuleekin vakuutusyhtiön puolesta ammattihenkilö kartoittamaan vahinkoja ja omaisuutta asunnon osalta. Joten huomisia uutisia odottelen sitten.

Muuten olen tällä hetkellä erittäin tyytyväinen elämääni ja en vaihtaisi elämän tilannetta mihinkään. Olen niin kiitollinen ja onnellinen juuri siitä, missä elämän tilanteessa olemme lasten kanssa tällä hetkellä. Tämänkin kaiken keskellä jaksan kiittää Taivaan Isää siitä, että hän varjeli kaikelta mahdolliselta vielä pahemmalta asialta, jota tuo tulipalo olisi voinut elämässämme aiheuttaa. Kiitän tässä vanhempiani, sisaruksiani ja ystäviäni, kun he ovat jaksaneet tukea, tsempata ja auttaa tässä tilanteessa. Kiitän myös rakkaita lapsia, että he ovat jaksaneet tämän kaiken keskellä, vaikka vaihtelevia päivätkin heidän kanssaan ovat. Kiitän myös rakasta miesystävääni siitä, että olet jaksanut seisoa rinnallani tämän kaiken keskellä. Kukaan teistä ei olisi voinut enempää tehdä.

Ihanaa alkavaa viikkoa teille jokaiselle ja pidetään rakkaistamme huolta! <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...