Siirry pääsisältöön

Toukokuu ja äitienpäivä viikko.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Ollaan puolessa välissä viikkoa ja täytyy sanoa, että tämä etäkoulu ottaa hermoille. Kun perheessä on erityislapsi, joka vaatii koko aikaista huomioita, että istut lapsen vieressä ja neuvot, kun hän tekee tehtäviä. Välillä tulee turhautunut olo, kun yhtäkkiä lapsesi makaa lattialla ja ulvoo ja puskee henkeä ulos. Siinä vaiheessa tuntuu siltä, että saisitpa jotkut kuulosuojaimet päähäsi.

Kotonamme myös tällä hetkellä asuu teini ikäinen tytär. Hänen kanssaan on omat haasteensa, kun pyydät tekemään jotakin, niin vastaus on ihan kohta tai katson videon. Olenkin hankkinut puhelimiin family linkin googletilin kautta. Pystyn siis jossakin tilanteessa tarvittaessa laittamaan kiinni lapsen puhelimen eli lukkoon. Silloin lapsi ei voi työskennellä puhelimella ja avaan sen vasta sitten, kun tietyt hommat on tehty, joita olen pyytänyt tekemään.

Perheessä myös tällä hetkellä vallitsee se, että molemmat lapset ärsyttävät toisiaan ja tappelevat keskenään. Tuntuu, että aamupäivä koulutöiden ohessa menee siihen, että saat komentaa isoja lapsia ja muut työt jäävät tekemättä. Onneksi minulla sentään on enää kolme päivää tänä keväänä koulua. Sen jälkeen voin huokaista helpotuksesta, että ei tarvitse istua läksy kirjojen parissa itse. Lapsilla on vielä tämän viikon jälkeen kolme viikkoa koulua jäljellä. Minä tosin ilmoitin koululle, että meillä lapset eivät mene kouluun, kun minulla sekä tyttärellä on perussairaus, joten kuulumme 
riskiryhmään. Vielä olisi nämä viikot pinnistettävä, ennekuin lapsilla kesäloma voi alkaa.

Onneksi myös arjen keskellä on uskaltanut jonkun verran nähdä ystäviä ulkona. Meillä on muutama äiti ja olemme mammat tiimi. Tänäänkin teki niin hyvää, kun tapasimme porukalla ulkona ja meillä oli nyyttäri periaatteella eväät mukana. Lapset olivat todella innoissaan siitä, että he pääsivät ulos purkamaan energiaa. Vielä sen jälkeen, jaksoin ottaa siskon tytöt ilta kylään.

Huomenna onkin jo torstai ja lapset lähtevät viikonlopuksi isälleen. Saa muutaman päivän hengähtää. Tänäänkin minulta kysyttiin, että onko suunnitelmia ja mitä aion tehdä. Mielessäni on vain se, että saisin ulkoilla, nauttia hyvistä säistä, ruokailla ja lepäillä. Tällä hetkellä, kun arki on hektistä lasten kanssa, niin kaipaa vain lepoa. Ehkä aion nukkua koko viikonlopun äitienpäivään asti.

Äitienpäiväksi suunnittelin leipovani mansikkajuustokakun. Olen nyt useammin alkanut leipomaan ja se on erittäin mukava juttu. Siksi tykkäänkin siitä, että saan leipoa kotona ja saamme nauttia leivonnaisia yhdessä. Tässä viime viikkojen aikana olen leiponut mustikkapiirakkaa, mangojuustokakkua, sämpylöitä, pannukakkua, kinkkupiirakkaa ja ja mitä muuta vielä. Nyt taisi muisti tehdä tepposen.

Ihanaa alkavaa kesää teille jokaiselle rakkaat lukijat ja tukijat! Ja oikein ihanaa äitienpäivää kaikille äideille. Olit sitten missä muodossa tahansa äiti.

Rakkaudella: Johkis

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...