Siirry pääsisältöön

Niille joil on paha olla.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3

Tänään on huhtikuun viimeinen päivä. Juhlitaan siis vappua. Kuka nyt juhlii milläkin tavalla. Me käytiin tänään perheen kanssa vappumarkkinoilla. Oli ihan kiva käydä, mut huomaan ite et väsyn pienistäkin asioista tällä hetkellä.

Viikonloppuna olin serkkusen luona. Oli kiva hengähtää omalla vapaalla. Sai tuntea itsensä naiseksi pitkästä aikaa. Sitä, kun kotona olet vaimo ja äiti. Olethan sitä muuallakin, mutta aiheet ei liittyneet lapsiin. En olisikaan jaksanut miettiä lapsia tai miestäni vapaalla ollessani. Toki oli hirveä koti-ikävä ja vieraassa paikassa ei nuku samalla tavalla, kuin kotona. Olin vain yhden yön poissa. Shoppailukin teki hyvää, mut tulin kiukkuisena kotiin. :D Väsymys painoi, joten menin saman tien nukkumaan, kun kotiin pääsin.

Olen ollut viime päivinä kovin kiukkuinen ja ärtynyt. On harmittanut, kun mieheni ja lapseni ovat saaneet kiukuistani osakseen. On kurja, kun itsellä on paha olla. Eikä mikään tunnu helpottavan pahaan oloon. Olen yrittänyt musiikista saada voimaa. Olen yrittänyt miettiä, että mistä se pahaolo sisälläni nousee. Harmittaa sitten kovin, kun ei osaa käyttäytyä kuin kiukuttelemalla ja sehän on ketjureaktio.

Kävin myös tänään lekurissa, uuden B-lausunnon vuoksi. Juttelin lääkärin kanssa ja toivoin, että voisimme katsoa tilannetta psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, että josko pääsisin aloittamaan sitä psykoterapiaa. Sekin asia tuntuu tällä hetkellä toivottamalta. Pitäisi jaksaa tehdä valitus kelaan sekä ilmariselle. Enää viikko aikaa. Jospa nyt saisin sen kuntoutustuen läpi, kun lääkäri kirjoittaa uuden lausunnon.

Olen iloinen myös siitä, että edelleen saan liikunnasta voimaa. Tosin viikonloppuna, kun serkkusen kanssa aloitimme rapputreenit, polveni ei kestänyt sitä. Harmi, nyt on sitten jännetuppitulehdus kädessä ja polvi vihoittelee. Jos ei ala paranemaan on mentävä lääkäriin sitten.

Kirjoitan tähän loppuun vielä Cheekin tekstin. Tämä teksti todella on minulle, juuri tällä hetkellä henkilökohtainen.

Cheek- Niille joil on paha olla. ote biisistä.

Oon maannu lattialla,
miettiny miten täällä selvitään.
Oon huutanu keuhkot pihalle,
on tuntunut ettei pysty hengittää.
Mut oon täällä vielä,
en anna pelon mua koskettaa.
Ja nyt oon siellä missä,
muhun ei voi koskeakaan.
Mut oon täällä vielä,
en anna pelon mua koskettaa.
Ja nyt oon siellä missä,
muhun ei voi koskeakaan.

Tää menee niille joil on paha olla,
kun elämä lyö sata-nolla.
Oon ollu ristiaallokossa siinä veneessä,
nyt aurinko paistaa horisontti siintää
edessä.

Tää menee niille joil on paha olla,
kun elämä lyö sata-nolla.
Oon ollu ristiaallokossa siinä veneessä,
nyt aurinko paistaa horisontti siintää
edessä.


Kiitos teille rakkaat lukijat ja tukijat <3

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...