Siirry pääsisältöön

Niille joil on paha olla.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3

Tänään on huhtikuun viimeinen päivä. Juhlitaan siis vappua. Kuka nyt juhlii milläkin tavalla. Me käytiin tänään perheen kanssa vappumarkkinoilla. Oli ihan kiva käydä, mut huomaan ite et väsyn pienistäkin asioista tällä hetkellä.

Viikonloppuna olin serkkusen luona. Oli kiva hengähtää omalla vapaalla. Sai tuntea itsensä naiseksi pitkästä aikaa. Sitä, kun kotona olet vaimo ja äiti. Olethan sitä muuallakin, mutta aiheet ei liittyneet lapsiin. En olisikaan jaksanut miettiä lapsia tai miestäni vapaalla ollessani. Toki oli hirveä koti-ikävä ja vieraassa paikassa ei nuku samalla tavalla, kuin kotona. Olin vain yhden yön poissa. Shoppailukin teki hyvää, mut tulin kiukkuisena kotiin. :D Väsymys painoi, joten menin saman tien nukkumaan, kun kotiin pääsin.

Olen ollut viime päivinä kovin kiukkuinen ja ärtynyt. On harmittanut, kun mieheni ja lapseni ovat saaneet kiukuistani osakseen. On kurja, kun itsellä on paha olla. Eikä mikään tunnu helpottavan pahaan oloon. Olen yrittänyt musiikista saada voimaa. Olen yrittänyt miettiä, että mistä se pahaolo sisälläni nousee. Harmittaa sitten kovin, kun ei osaa käyttäytyä kuin kiukuttelemalla ja sehän on ketjureaktio.

Kävin myös tänään lekurissa, uuden B-lausunnon vuoksi. Juttelin lääkärin kanssa ja toivoin, että voisimme katsoa tilannetta psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, että josko pääsisin aloittamaan sitä psykoterapiaa. Sekin asia tuntuu tällä hetkellä toivottamalta. Pitäisi jaksaa tehdä valitus kelaan sekä ilmariselle. Enää viikko aikaa. Jospa nyt saisin sen kuntoutustuen läpi, kun lääkäri kirjoittaa uuden lausunnon.

Olen iloinen myös siitä, että edelleen saan liikunnasta voimaa. Tosin viikonloppuna, kun serkkusen kanssa aloitimme rapputreenit, polveni ei kestänyt sitä. Harmi, nyt on sitten jännetuppitulehdus kädessä ja polvi vihoittelee. Jos ei ala paranemaan on mentävä lääkäriin sitten.

Kirjoitan tähän loppuun vielä Cheekin tekstin. Tämä teksti todella on minulle, juuri tällä hetkellä henkilökohtainen.

Cheek- Niille joil on paha olla. ote biisistä.

Oon maannu lattialla,
miettiny miten täällä selvitään.
Oon huutanu keuhkot pihalle,
on tuntunut ettei pysty hengittää.
Mut oon täällä vielä,
en anna pelon mua koskettaa.
Ja nyt oon siellä missä,
muhun ei voi koskeakaan.
Mut oon täällä vielä,
en anna pelon mua koskettaa.
Ja nyt oon siellä missä,
muhun ei voi koskeakaan.

Tää menee niille joil on paha olla,
kun elämä lyö sata-nolla.
Oon ollu ristiaallokossa siinä veneessä,
nyt aurinko paistaa horisontti siintää
edessä.

Tää menee niille joil on paha olla,
kun elämä lyö sata-nolla.
Oon ollu ristiaallokossa siinä veneessä,
nyt aurinko paistaa horisontti siintää
edessä.


Kiitos teille rakkaat lukijat ja tukijat <3

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...
1 kommentti
Lue lisää

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...
Lähetä kommentti
Lue lisää