Siirry pääsisältöön

Tästä se arki alkaa.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Viikko on alkanut opintojen merkeissä. Huoh, menee taas hetken aikaa, että pääsee kunnolla koulun käyntiin kiinni. Loma oli ja meni aivan liian nopeasti ja arki lähti rullamaan kahden koululaisen kanssa sekä itseni koulun.

Tällä hetkellä olen päätoimisesti työharjoittelussa. Minulla on todella mukava harkka paikka, johon oli kiva palata pitkän ajan jälkeen. Tiedostaen kuitenkin sen, että en ole vielä terve ihminen. Pomoni on aivan ihana ja sain aloittaa harjoittelun neljän tunnin päivillä. Päivät hujahtavat todella nopeasti ja tuntuu siltä, että millekään muulle ei meinaa aikaa jäädä. Lapsetkin ja heidän koulunkäyntinsä vie arjesta oman osansa. Vaikka lapset ovat jo isoja niin silti heidän peräänsä saa katsella ainakin läksyjen suhteen. Tuon ikäisille lapsille ei laiteta enää Wilmaan läksyjä näkyville, joten olen heidän sanomisensa varassa läksyjen suhteen.

Minunkin tarvitsisi kirjautua omaan Wilmaan. Viikonloppuna kävinkin nopeasti siellä ja sitten olisi tsekattava tämän syksyn kurssi tarjonta ja valita valinnaisia kursseja, pakollisten kurssien lisäksi. Huoh. Nyt jo tunnen ne ihanat, hikipisarat otsallani. Olisi myös selvitettävä lähipäivät koulussa ja opinnäytetyötä alkaa tekemään, jos ensi keväänä meinaa paperit saada käteen tästä koulutuksesta. Eli hommaa siis riittää niin opiskelujen kuin perusarjenkin kanssa. Sen lisäksi minulla olisi jäätävä aikaa vapaaehtoistyölle eli kuoro reenien vetämiselle sekä muskarituokioiden pitämiselle. Olen myös mukana taloyhtiön hommissa. Aikaa tarvitsevat myös mies sekä lapset ja ystävät. Tietysti oma aika olisi ihan jees, mutta asia kerrallaan.

Tuntuu siltä, että tässä on kyllä iso paletti pyöritettävänä. Sen lisäksi on tietysti lääkäri, psykologi sekä sielunhoito käyntejä. Perjantainakin olen harkasta poissa lääkärikäynnin vuoksi, joka on toisella paikkakunnalla. Siihenkin menee oma aikansa matkustamiseen yms.

Olen huomannut, että iltaisin kaipaan sitä, että saan puolisoni kanssa löhötä sohvalla, katsellen telkkaria. Ajoissa on mentävä nukkumaan, sillä unta tarvitsen paljon. Menen viimeistään jo kymmenen maissa sänkyyn. Yksikin ilta olin niin väsynyt, että en jaksanut edes muuta, kuin nukahtaa.

Tämmöisiä arjen kuulumisia tällä kertaa. Ihanaa syksyä teille jokaiselle ja pidetään rakkaistamme huolta <3  

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmissuhde kiemuraa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Tänään haluan puhua teille ihmissuhteista. Sain pikku serkkuni kannustaman idean tähän, kun hän jakoi omassa blogissaan kokemuksia ihmissuhteista. Aika ikävää ja raastavaa tuo aihe. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut sitä ns. sydän ystävää. Kun olin pieni vanhempani muuttivat paikkakunnalta toiselle, juuri kun olin kerennyt tutustua uusiin ihmisiin, jouduin vaihtamaan koulua. Olen itse kokenut asian erittäin raskaana. Oikeastaan jos muistelen, niin siinä eskari ikäisenä minulla taisi olla pari kaveria kenen kanssa leikin. He olivat samasta pihapiiristä, jossa asuimme vanhempieni kanssa. Toinen noista tytöistä kävi kanssani samaa eskaria ja kerhoa. Muistan monesti, kun vanhempani eivät olleet laittaneet minulle eväitä mukaan, sain naapurista todella hyvät eväät kerhoon. Se tuntui hyvältä ja maistukin hyvältä, että naapurin äiti huolehti minusta sillä tavalla. Tai ainakin sellainen mielikuva minulle jäi. Yksi parhaista ystävistä...
1 kommentti
Lue lisää

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Uupunutta arkea.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3  Viikko on lähtenyt käyntiin väsyneenä, uupuneena, huonolla mielialalla. Mitähän kaikkea sitä voisi vielä luetella. On ollut myös tekemistä jonkin verran vapaa-ajalla ja kotona. Ei ole tarvinnut miettiä hetkeäkään, että mitähän sitä oikein tekisi. Toivotaan, että tämäkin asia helpottaisi ja levolle jäisi enemmän aikaa. Päivän touhuissa aika menee lapsille ja arjen pyöritykselle. Illalla mieskin kaipaisi kahdenkeskistä aikaa. Väsyneenä sitä tuppaa sammakoita suusta tulemaan ja jälkikäteen harmittaa. On ollut paljon raskaita asioita käsiteltävänä ja mielenpäällä. On joitakin asioita mille ei vain voi tehdä mitään. On asioita joille voi tehdä jotakin. Silloin pyrin tekemäänkin. Välillä tuntuu voimat hiipuvan ja tekisi mieli luovuttaa. Antaa kaikkensa. Sairastelukierre edelleen jatkuu. Vuorossa tällä kertaa jännetupentulehdus ranteessa. Ikävä vaiva ja uusiutuu minulla uudelleen ja uudelleen. Olen väsynyt sairastamiseen, arjen pyörittämis...
Lähetä kommentti
Lue lisää