Siirry pääsisältöön

Kuka minä olen?


Minä


Nimi: Johanna

Ikä: 32

siviilisääty: kihloissa

sisarukset: neljä veljeä ja yksi sisko

asumismuotoni: kerrostalossa

koulutus: merkonomi ja osa tutkinto visuaalisesta markkinointiviestintä. tällä hetkellä opiskelen lastenohjaajaksi.

olen työskennellyt: kaupanalalla, perheissä lastenhoitajana sekä päiväkodissa.

mitä liikuntaa harrastan: kävelyä, pyöräilyä ja uimista.

mitä muuta harrastan: lukemista, bloggaamista, valokuvausta, ruoanlaittamista, leivontaa, laulamista ja pianonsoittoa. 

pohdin: syvällisiä ajatuksia ja mietteitä itsekseni.

vihaan: myöhästelijöitä

rakastan: kaikkea mistä nautin

haaveilen eniten: että saisin olla terve.

tarvitsen: Jumalaa, joka päivä.

pelkään: hämähäkkejä

kaipaan: omaa aikaa ihan itsekseen.

kerään: nuorison jälkiä kotona :D

Lempparit

väri: violetti

vuodenaika: kevät

eläin: kissa

lukeminen: rikosdekkarit

elokuva: niitä on monia.

musiikkilaji: rock.

numero: 13

asia minussa: ulospäinsuuntautunut

ruoka: kanakasviswok

juoma: vesi

lomakohde: Pariisi            

tuoksu: puhtaat pyykit

kasvi: ruusu

tapa viettää vapaa ilta: hyvää leffaa ja ruokaa

treffit: kahden kotisohvalla viiniä nautiskellen

Kysymyksiä

onko sinulla salaisuuksia? kellä meistä ei olisi, ei sitä ihan kaikkea kerrota.

onko sinulla valkolakkia? ei ole.

millainen on ensimmäinen tatuointisi tai lävistyksesi? lävistys oli nenäkoru.

poltatko tupakkaa? en.

omistatko eläimiä? kyllä, kissa. <3

onko sinua siunattu parhaalla ystävällä? näin aikuisena ajattelen, että on monia hyviä ystäviä.

mitä muuttaisit itsessäsi? en olisi liian kiltti.

Tarinoita

Kun olit 10 vuotta nykyistä nuorempi: minulla oli kaksi lasta ja olin hoitovapaalla kotona.

Kun viimeksi sait jonkun nauramaan oikein makeasti: puhelimessa, kun juttelin ystäväni kanssa.

Kun sinulla viimeksi oli kotoisa olo: silloin, kun kaikki tärkeät rakkaat tuhisevat omissa sängyissään.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tervetuloa uusi vuosi 2021!

Heips rakkaat lukijat ja tukijat!  Vuosi vaihtui ja kohta juhlimme ystävänpäivää. Toivotaan, että teidän vuosi on alkanut hyvissä merkeissä ja olette löytäneet myös jotakin uutta ja avartaa omiin elämiinne.  Minun vuosi alkoi mukavissa merkeissä. Lapsilla jatkui koulut normaalisti, vaikka toki vielä korona jyllää. Minäkin sain itselleni työpaikan ja olen siitä erittäin kiitollinen. Työskentelen pienessä päiväkoti yksikössä alle 2 vuotiaiden lasten ryhmässä. Päivät ovat vaihtelevia ja erilaisia, vaikka lasten perusrytmi on päivittäin samankaltainen. Nautin työstäni, mutta täytyy myös todeta, että välillä väsymys painaa niin kehoa, kuin mieltä. Päiväkoti työ on fyysisesti sekä henkisesti rankkaa. Silti en vaihtaisi tätä työtä pois, sillä rakastan tehdä tätä työtä ja kokonaisella sydämellä. Minulla on aivan upea työtiimi, jonka kanssa tehdä töitä ja muutenkin on sellainen kotoisia olo työpaikalla, että kotona.  Vapaa-ajalla olen myös pyrkinyt liikkumaan. Toki niinkuin viimek...

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Täällä makoilen sängyssä flunssan kourissa kotona. Tekisi mieli mennä takaisin nukkumaan. Ei jaksa, kun syödä ja nukkua. Veto on ihan poissa. Kurkkua kutittaa ja räkä sen kun lentää. Valot käyvät silmille ikävästi. Pimeä huone ja yksinäisyys. Olisi tuossa luettavaakin. Pakko-oireisiin liittyen lainasin kirjan. Olen myös nyt lukenut kirjoja masennuksesta ja siitä, kuinka masennuksesta voi toipua. On ollut helpottavaa nähdä, että todellakin voin tästä toipua ja tulla terveemmäksi ihmiseksi. Kuitenkin, se vaatii todella sen oman panoksen, että tekee töitä sen eteen. Olen myös huomannut joitakin ihmisiä, jotka vellovat masennuksessa ja menneissä asioissa. Ei sellainen paranna ketään. On otettava positiivisempi asenne ja mentävä eteenpäin. Itsekin voin sanoa, että ei se helppoa ole mutta onneksi on hyvä tukiverkko ja ystävät, ketkä jaksavat potkia eteenpäin. Ilman tukiverkkoa ja ystäviä, en olisi näin hyvässä tässä tilanteessa. Tänään en ...

Arjen vuoristorataa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Minulla onkin ollut pieni tauko blogini kanssa. En ole saanut aikaiseksi tekstiä. Tänään ajattelin kirjoitella ja olen ajatellutkin, että kirjoitan silloin, kun sydämestäni kumpuaa tekstiä. Viikonloppu Viikonloppuna vietin lähimpien tyttö kavereiden kanssa 29-vuotis synttäreitäni. Juhlat onnistui mainiosti suunnitellun mukaan. Olimme ensin tyttöjen kanssa meillä. Söimme, juttelimme, tanssimme ja pelailimme pantomiimi aliasta. Oli oikein mukava pippalot ja nautin täysin siemauksin kaikesta. Loppu illasta menimme keilaamaan. Hohto keilausta ja tulihan siinä samalla tanssahdeltua keilaradalla. Tulin kotiin joskus puolen yön aikaan. Huomasin myös sen, että masennukseni kanssa minulla oli hyvin ailahtelevat tunteet. Se ei menoa haitannut, sillä tytöt ymmärsivät sen ja antoivat minun olla oma itseni. Välillä fiilikset olivat katossa ja välillä olin alakuloisempi. Odotin synttäreitä todella paljon. Varmaan stressi laukesi siinä, kun istuimme...