Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Minulla ja lapsillani syksy on ollut muutoksen aikaa. On ollut kaikenlaista vääntöä ja säätöä koulun, arjen, harrastusten, töiden parissa ja ihmissuhteissa. Olen saanut kokea uudelleen yhteyden Jeesukseen ja Jumalaan, siitä minulla on yhä syvempi merkitys elämässäni. Olen saanut kahlata mudassa, nousta sieltä ylös, niin että toinen auttaa. Olen saanut itkeä ja kokea ne monet itkut yksin, kun kukaan ei ole lohduttamassa. Olen saanut myös iloita ihanien rakkaiden ihmisten ympäröimänä tai yksin kotisohvalla, kun olen niin väsynyt, että nauru kohtaukset valtaa mieleni. Se on sitä oikeanlasta tutustumista itseensä ja nimenomaan yksin, kun kukaan ei ole vieressä jakamassa tai kokemassa kanssani niitä samoja tunteita. Olen saanut eheytyä rikkinäisistä ihmissuhteista ja olen saanut kokea olevani vapaa kaikista menneisyydenkin asioista. Niin kuin Mikko Harju siiteeraa laulussaan: ”Jos menneisyyden haamut seuraa aina mukana, opetellaan tanssiin niiden kaa”. M
Olen 32-vuotias nainen ja kahden lapsen äiti. Musiikki on koko elämäni. Tässä blogissa kirjoitan omasta elämän tilanteesta tällä hetkellä. Myöskin entisistä parisuhteista jotka ovat olleet hyvin narsistisia ja väkivaltaisia. Todellakin jaksamisella on väliä! Tällä hetkellä opiskelen lastenohjaajaksi, se on haave ammattini.