Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2018.

Pimeässä laaksossa.

Hei rakkaat lukijat ja tukijat <3 Olen todellakin ollut nyt niin masentunut, etten ole jaksanut panostaa blogiini. Harmittaa myös se, että toiset ihmiset käyttävät blogiani väärään tarkoitukseen. No tiedän, että sellaisia ihmisiä on. En jaksa kuitenkaan heistä ja heidän ikävistä kommenteista välittää. Olen myös kyllästynyt siihen, että aikuiset ihmiset käyttävät lapsia viestinviejinään. Nämä aikuiset ihmiset, tai luulevat olevansa sellaisia eivät myös välitä toisten elämästä vaan aikatauluista. Toimivat oman napansa mukaan.  Narsismi, siitä olen aikaisemminkin kirjoittanut. Mitä se on? Sitä, että sinua syyllisestetään, alistetaan ja sinua ei kunnioiteta ihmisenä, kenties aviopuolisona tai lapsen vanhempana. Narsistinen ihminen ajattelee vain omaa etuaan, ei koskaan toisten. Alistaa lapset henkisen tai fyysisen väkivallan alle. Lapset eivät uskalla puhua totuutta. Vaan joutuvat olemaan narsistisen ihmisen kanssa samaa mieltä tai kertomaan ns. valkoisia valheita. Narsistinen

Raskas viikko, ahdistuksen kanssa.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Viikko on vierähtänyt nopeasti ja huomenna on juhannusaatto. On ollut todella kurjin viikko ikinä. Tuntuu vaan, että aika matelee oman ahdistuksen kanssa. Olen yrittänyt kaikkeni tehdä, että saisin ajateltua muuta. Vain ahdistaa ja ahdistaa. Siitä myöhemmin lisää. En ole jaksanut pitää ihmisiin yhteyttä. Tuntuu, että olen yksinäinen ja etääntynyt ihmissuhteista. En ole jaksanut oikein kenellekään soitella tai laitella viestiä. En kysellä kuulumisia. Todellakin tiedostan sen nyt, että on pakko levätä. Mieheni on ihanasti laittanut kotia kuntoon ja minä todellakin olen panostanut siihen, että jaksan elää hetken kerrallaan. Oma mieleni on niin ahdistunut. Terkkarissakin tuli käytyä, mutta ilman järkevää tulosta. Tuntuu siltä, että illalla haluaisin vaan nukahtaa ja aamulla jatkaa tekohengittämällä elämää. On kuitenkin kiva huomata, että ympärilläni on välittäviä ihmisiä. <3 Heidän vuoksi jaksan jatkaa taistelua, vaikka onkin pitkä matka

Ahdistus.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Viikko on vierähtänyt nopeasti. On tullut kaikenlaista tehtyä, on kuitenkin tullut myös levättyä. Olen nähnyt paljon levottomia uniakin. Mieleni on ollut ahdistuneempi useamman päivän. Monet ihmiset ovat huomanneet, että en todellakaan ole oma itseni ja ovat kehottaneet minut ns. ”pakkolepoon”. Lepo on tehnyt hyvää, mutta nyt todellakin kaipaisin lepoa aivan jossain muualla. En osaa kotonakaan enää rentoutua. Huomaan käyväni ylikierroksilla. Eilen alkoi ns. loma kuoron kanssa. Meillä oli viimeinen kuoro vastuu tämän kevään osalta ja myös kevätkauden päättäjäiset. Kuorolaiset muistivat minua erittäin ihanalla lahjalla. Kävinkin jo lahjakortin törsäämässä. :D Tiesin jo mihin sen käytän. Olin sanaton siitä, kun sain yllätyksenä lahjakortin. Tulihan siinä tippa linssiin. Koko vuoden olen laittanut itseni ns. likoon vapaaehtoistöissä. Ihana muistaminen heiltä <3 Olen myös ollut todella ahdistunut viime aikoina. Huomaan, että ahdistus o

Uupuneen ihmisen arki.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Viikko on mennyt nopeasti, ollaan jo puolessa välissä viikkoa. Huh, miten aika rientää. Kaikenlaista hommaa tässä ollut ja arjen tohinaa. Muutto hommatkin alkaa olla mallillaan. Vielä vähän kodin laittoa, mutta sekin hoituu sillä, kun saa lipaston ja hyllyyn laatikot. Ihan pikku juttuja puuttuu enää. Olen väsyneempi. Päivästä toiseen olen ahkeroinut kodin parissa ja ollut seurakunnalla  vapaaehtoistöissä. Todellakin huomaan sen, että nyt on aikaa antaa levolle. Olen aikaisemminkin puhunut siitä, että suoritan asioita ja vaadin itseltäni paljon. Paljon enemmän mitä jaksan. Huomaan taas tulleeni tienpäähän ja tuntuu siltä, että tästä ei paluuta ole. Voimat ovat vähissä, olen väsynyt joka tietysti myös vaikuttaa parisuhteeseen. En osaa tajuta ajoissa kerätä voimia ja levätä. En osaa sanoa puolisolleni ”hätähuutoa” vaan räpiköin eteenpäin, kunnes pohja tulee vastaan. En ole voinut itkeä moneen päivään, vaikka tekisi mieli itkeä. Huom

Muutto, uusi koti, väsymys, uupumus.

Heippa rakkaat blogin seuraajat! On kulunut aikaa, kun olen ollut blogin parissa. Yksinkertaisesti ei ole aikaa kirjoittamiselle riittänyt. Toivon, että kun kodin järjestäminen rauhoittuu, että minulle jäisi enemmän aikaa blogille. Pikku hiljaa, kun jaksaa kotia laittaa niin hyvä tulee.  Pari viikkoa on mennyt todella nopeasti. Olemme saaneet olla miehen kanssa kahden. Tosin parisuhteelle ei ole jäänyt aikaa, kun muuttaminen ja uuden kodin laittaminen on vienyt suurimman osan ajasta. On myös ollut pakollisia, virallisia menoja hoidettavana. Olemme nauttineet siitä, että olemme saaneet laittaa uutta kotia valmiiksi, ennen kuin lapset tulevat kotiin. Viikonloppu on alkamassa ja minulla onkin jonkun verran suunnitelmia viikonlopulle. Olen menossa huomenna ystäväni kanssa kuuntelemaan Mikko Harjua. Hänellä on levyn julkkari keikka Hesassa. Muuten viikonloppu menee kotosalla ollessa ja uutta kotia laittaessa. Mitäs muutakaan tässä keksisi :D  Mielialani on ollut vaihtelevaa