JaksamisellaOnVäliä

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Vuosi 2018 alkaa lähentyä loppuaan. Tähän vuoteen on mahtunut paljon verta, hikeä ja kyyneliä. On ollut myös ilon ja onnen jaksoja. Toisaalta voisi sanoa, että olen aika tyytyväinen tähän vuoteen. Toisaalta taas voi sanoa, että en ole niin tyytyväinen. En ole saavuttanut ehkä sitä, mitä itseltäni vaadin tai olen laittanut itselleni tavoitteeksi. Toisaalta tiedän myös sen, että vaadin itseltäni niin paljon, että en kykenisikään siihen.  Vuosi 2018 alkoi sairasloman merkeissä uupumuksen kanssa. Miten voin tänään? Ehkä on hiukan menty niissäkin asioissa eteenpäin. Lääkitykset ainakin on saatu kohdilleen ja vielä tammikuussa tuntui siltä, että tästä olo tilasta ei varmasti selviä. Nyt loppu vuodesta tilanne on ihan ok. Ainakin olen saanut aloitettua terapian, jota jatkan myös tulevan vuoden puolella. Olen kasvanut myös henkisesti todella paljon. Olen iloinen siitä, että tänään saan olla kotona perheeni keskellä ja pystyn olemaankin. Se ei ole m

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! On ollut ihana olla kotona ja viettää joulua oman perheen kesken. Monet matkustelevat jouluna sukulaisiin tai johonkin muihin paikkoihin. Minusta on kiva viettää joulua kotona. Tämä oli meidän ensimmäinen virallinen joulu lasten kanssa yhdessä. Lapset ovat jo kovin isoja ja omatoimisia, joten on ollut todella helppoa olla heidän kanssaan. Aatonaatto Aamusta kävimme mieheni kanssa seurakunnassa. Oli ihana aloittaa tuleva joulu seurakunnassa hiljentymällä. Itse olin myös musiikissa mukana ja oli tosi kiva, kun omat tyttäremme olivat apunamme musiikki voimisissa seurakunnalla. Kävimme mieheni kanssa kahden syömässä. Oli ihanan rento sunnuntai päivä. Illemmasta lapset tulivat meille. Alkoi arjen ja joulupyhien vietto oman perheen kesken. Tytöt tekivät pipari taikinan valmiiksi ja lapset kovasti odottivat jouluaattoa. Ilta meni rauhallisissa tunnelmissa koti sohvalla. Ei siinä sen kummempaa kaivannut. Ihana, kun koko perhe sai olla koolla meil

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Torstai 20.12.2018 Tänään on blogini vuosi päivä. Kohta joulukin on jo ovella. Vielä on osa lahjoista paketoimatta. Odotamme perheenä jo kovasti jouluaattoa. Aiomme lasten kanssa leipoa vielä pipareita ja torttuja. Lapset lähtevät tänään isälleen ja tulevat sitten aaton aattona meille joulun viettoon. Koko ensi viikko menee lasten ja perheen kanssa. Välipäivinä varmaankin tapaamme sukulaisia ja muuten lomalla voisi keksiä jotakin kivaa loma tekemistä. Ehkäpä uimahallissa käyntiä tai leffan katselua kotona. Olen todellakin ollut kiitollinen aivan teistä jokaisesta, jotka jaksatte seurata blogiani aktiivisesti. Olen pahoillani siitä, että en ole viime aikoina jaksanut blogia kirjoitella. Henkilökohtaisessa elämässä on ollut paljon tunne myrskyjä ja huomaan, että tämä vuoden aika ei tee hyvää mielialalleni. En ole sen vuoksi jaksanut päivitellä blogia joka ikisestä kuulumisesta. On ihana kuulla erilaista palautetta tämän blogin myötä. Olen s

Heippa rakkaat lukijat ja tukijat! Viikko on vierähtänyt nopeasti. On ollut paljon tekemistä ja joulu juhlaa. Lapsillakin on ensiviikko koulua ja sitten loma alkaa. Odotan jo kovasti sitä, että olemme lasten kanssa lomalla ja ilman aikatauluja.  Terveys asiat eivät ole menneet eteenpäin. En ole saanut Ortopedilta yhteyden ottoa ja fysioterapia ajan sain ensivuoden puolelle. Joten nyt vaan siihen asti otetaan rennosti :D  Mielialani on ollut vaihtelevaa. Olen ollut jonkin verran alakuloinen ja eilen pitkästä aikaa itkin. Monesti tuntuu siltä, että on niin paljon asioita, jotka ovat patoutuneet sisälleni, enkä saa niitä edes itkun kanssa ulos. Sitä jotenkin vain turtuu kaikkiin asioihin. Mikään ei tunnu miltään ja vaikka asiat olisivat hyvin, sitäkään ei osaa arvostaa.  Täytyy kyllä tunnustaa, että tällä hetkellä olen väsyneempi ja turhautuneempi kaikkiin asioihin. Parisuhde asiat tuntuvat monimutkaiselta ja käyn senkin osalta kaikenlaisia ajatuksia läpi. Niin kuin ol

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! On maanantai. Lapset ovat isällään ja minä nautin siitä, että saan juoda kahvia ja kirjoittaa blogia. Koko viikonloppu oli ohjelmaa täynnä, joten nyt yritän levätä ja kerätä voimia tulevaan viikkoon. Tosiaan eilen oli tyttäreni kastejuhla. Juhla meni hienosti ja oli ikimuistoinen. Tuli mieleen se tilanne, kun itsekin menin kasteelle. Oli todella rakkaudellinen, herkkä ja samalla jännittynyt ilmapiiri. Tuli kuvattua videollekin ja siinä melkein kuva tärisi, kun olin itsekin niin liikuttunut tilanteesta. Oli ihana tilaisuus kaikin puolin. Paikakka olijat: molemmat vanhemmat, isovanhemmat ja siskon perhe. Juhlan jälkeen kävimme vielä siskoni ja lasten kanssa syömässä. Oli ihanaa, että saimme vielä yhdessä siskon ja lasten kanssa juhlistaa päivän sankaria. Tyttäreni sai vähän rahaa, ruusukimpun sekä ristin. Itse en muista mitä minä sain lahjaksi silloin tai, että muistiko kukaan minua, kun menin kasteelle. Lauantaina kävimme tyttö porukalla T

Heips rakkaat lukijat ja tukijat ja hyvää ittepäisyys päivää ;D Tämä taitaa olla eka postaukseni joulukuulta. Tänään onkin joulukuun kuudes päivä. Aika menee niin nopeasti. Olemme saaneet jo aloittaa joulu valmistelut kotona. Olemme laittaneet joulukuusen ja muutamia koristeita. Ehkäpä ensiviikolla voisi leipoa pipareita ja kuivakakkua. Siitä se joulu, pikku hiljaa tulee. Täytyy myöntää, että blogini on ollut hiljainen. Meidän perhe sai maanantaina suru uutisen. Puolisoni äiti nukkui pois. Olimme jo aloittaneet aikaisemmin surutyötä, mutta ei sitä osannut kuitenkaan aavistaa, että missä vaiheessa se tapahtuu. Tuntuu siltä, että kun saimme suru uutisen, maailma pysähtyi siihen paikkaan. Olen ollut todella alakuloinen ja tunteet ovat vaihtuneet vihasta suruun ja ilosta riemuun. Toisaalta monet ihmiset ovat yrittäneet lohduttaa sillä ajatuksella, että tiedämme, että hän pääsi voittajana perille. Kuitenkin suru työ on käytävä läpi ja jokainen käy sen omalla tavallaan. Minä olen a