Siirry pääsisältöön

Arjen haasteita ja iloja.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat. Kirjoittelen teille näin tiistai iltana. On monenlaista asiaa taasen kerrottavana.

Huonomuistisuus

Olen huomannut, että todellakin kärsin huonomuistisuudesta. Joskus itseäni huvittaa ja joskus taas nolottaa. Kirjoittelin eilen face päivitykseen kaikenlaisia asioita, joita minulle on tapahtunut huonomuistisuuden vuoksi. Ensinnäkin eilen illalla, kun tein iltapalaa, laitoin kurkun aterin laatikkoon, vaikka olisi kuulunut laittaa jääkaappiin. Toiseksi yksi päivä, kun tulimme kaupasta. Laitoin maksamakkaran hedelmäkulhoon. No mitä vielä. Tänään, kun menimme leffaan mieheni kanssa. Katsoin, että menemme riville kuusi. Istuimme paikoillemme ja olimme kerenneet mainoksia katsoa jonkin aikaa, kun mies ja naishenkilö tulivat siihen ja sanoivat, että nämä paikat ovat heidän. Sanoin heille, että tämä on rivi kuusi. Edessämme oleva pariskunta sanoi, että olemme rivillä yhdeksän. Vähänkö nolotti, kun kesken mainosten piti siirtyä toiselle paikkaa istumaan. Onneksi leffa salissa oli tarpeeksi tilaa, siirryimme eteenpäin. Emme jaksaneet hyppiä omalle penkki riville istumaan. Tämä muisti ongelma teettää myös ongelmia puhumisen kanssa. Välillä puhun niin, että sanat menevät sekaisin. Onneksi mieheni on tottunut tähän tilanteeseen ja lähinnä yhdessä pystymme nauramaan näille vahingoille.

Synttärit vol1.

Eilen vietin virallista syntymäpäivääni. Oli ihana kahvitella seurakunnalla lähimpien vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Oli ihana, kun minulle laulettiin ja sain paljon onnitteluita. Illemmalla ystäväni kanssa myös kahvittelimme synttäreiden kunniaksi. Ystäväni myös muisti minua pienellä lahjalla. Oli ihana yllätys minulle.

Synttärit vol2.

Tänään olimme mieheni kanssa viettämässä Helsinki päivää. Sain mieheltäni synttärilahjaksi pitkään havittelemani nenäkorun. Käytin vuoden verran feikki korua, sillä minulla oli ihan hirveä lävistys kammo. Tässä paljastukseksi kaikille, jotka luulivat, että minulla on oikea nenäkoru. Taisi sekin koru täydestä mennä. Kävimme leffassa ja syömässä. Vietimme lapsi vapaata päivää. Teki oikein hyvää. Mieheni oli herrasmies, vaikka onhan hän sitä arkenakin. Kävimme katsomassa leffan Kaikki oikein. Leffa oli erittäin hyvä ja sitä jaksoi katsoa. Ei missään vaiheessa olo tuntunut pitkästyttävältä.’

Synttärit vol3.

Niitä juhlin myöhemmin lähimpien tyttökavereiden kanssa tällä viikolla. Siitä myöhemmin sitten lisää!

Liikunnan iloa.

Olen saanut myös aloitettua lihaskunnon kotona. Mainitsin siitä jo aikaisemmassa kirjoituksessa. Tänäänkin tunnollisesti, kun tulin kotiin, aloitin lihaskunnon tekemisen. En voi olla tekemättä, sillä olen jo viikossa huomannut, kuinka hapenottokyky on parantunut ja jaksan mennä rappusiakin paremmin. Jalkalihakset ovat myös paremmassa kunnossa. Sekin motivoi tekemään enemmän. Vapaa päivä onkin taas huomenna. Silloin on lupa levätä. Muuten pidän säntillisesti kiinni niistä päivistä mitkä minulla on. On ihana huomata, että liikunta ei ole enää mörkö minulle. Saan siitä iloa ja nautin siitä. Nyt kaikki vaan liikkumaan omalla tavallaan ja ota tsemppi kaveri mukaan. Minullakin on pikku serkku. Yhdessä päivittelemme toisillemme, kun olemme tehneet kyykkyhaasteen yms.


Viikko on ollut kaikinpuolin rentouttava ja on ollut hyvä mieli kaikesta tästä. Huomaan kyllä, että niinä aamuina, kun ei ole pakollista menoa nukun pitkään ja en meinaa saada aikaiseksi noustua ylös. Se on kyllä paha. Sillä paras olisi perus rytmi. Onneksi minulla on huomenna myöskin paljon tekemistä. Hommaa riittää. Ihanaa viikkoa teille jokaiselle! Olette ihania kultamuruja siellä! Nautitaan rakkaidemme seurasta ja pidetään huolta toisistamme! 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huono seura hyvät tavat turmelee.

 Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Ihanaa taas jakaa teille jotakin suoraan sydämestä. Ajattelin teille kirjoittaa siitä, kuinka olen omassa elämässäni kokenut sen, että todellakin seura tekee kaltaisekseen. Viimeksi kirjoitin teille jonkin verran entisestä avioliitostani, joka päättyi lopulta eroon. Toki jokaisella ihmisellä on asiasta omat näkemykset ja monesti kuullaan se toisen ihmisen versio, toinen jää kuulematta ja sillä perusteella tulkitaan, millainen toinen ihminen on. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka usko on osa minua ja minun sekä lasteni elämää. Olin noin kymmenenvuotias tullessani uskoon ja minut kasvatettiin ikään kuin pumpulissa. Vanhempani kielsivät minulta lähes kaiken, sanomalla, että ei uskovaiset ihmiset tee niin. Muistan monesti, kun en uskaltanut sanoa kavereille, että en pääse johonkin, kun vanhempani eivät anna lupaa. Toisaalta olen siitä kiitollinen, että he varjelivat minua viimeiseen asti kaikelta pahalta, kunnes jossain vaiheessa tein kaikk

Kesäkuun kuulumiset.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Pitkästä aikaa kirjoittelen blogia ja saan syventyä kirjoitusten pariin. Olen tässä monet kerrat miettinyt, että nyt kesällä somettaminen on muutenkin jäänyt vähemmälle. On ollut niin paljon mukavaa tekemistä, että ei ole somessa ja puhelimella ehtinyt roikkua niin paljoa. Kesäkuu alkaa olla lopuillaan ja kohta on enää kuukausi lomaa jäljellä. Ehkä kuitenkin puoltoista kuukautta, mutta niin se aika vaan kiitää ja menee nopeasti, kun on kivaa tekemistä. Tosiaan sain olla tuossa miesystäväni kanssa kaksin toukokuun viimeisen viikon sekä kesäkuun ensimmäisen viikon. Vierailimme lapsuuden maisemissa ja aika meni todella nopeasti. Kesäkuun toisella viikolla lapset tulivat takaisin kotiin. Ehdimme olla kotona muutaman päivän ennen varsinaista loma reissua, jonne lähdimme koko porukalla kaikki yhdessä. Lapset pääsivät maaseudulle ja lapsuuden maisemiini viettämään aikaa. Uimme, söimme, leivoimme, kyläilimme ja shoppailimme. Teki todella hyvää lapsille o

Nallekarkit ei koskaan mee tasan.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Viimeisiä päiviä viedään tällä viikolla. Viikko on mennyt nopeasti. Huomenna on jo perjantai ja sehän tarkoittaa tikkien poistoa. Jipii! Viikonloppu alkaa ja sunnuntaina saan omat lapset kotiin <3 Ikävä jo heitä. Tämä päivä ei ole ollut viikon paras päivä. Siitä myöhemmin lisää. Aamulla herätessäni olin pirteä. Nukuin viime yön pitkästä aikaa hyvin. Sekin vaikuttaa siihen, että ei ole päivisin niin väsynyt. Minulla piti tänään olla psykiatrisen sairaanhoitajan tapaaminen. Peruin sen kuitenkin, sillä en voi vielä istua ja sain jutella mieltä painavista asioista sielunhoitoterapeutin kanssa. Aion kuitenkin huomenna varailla uutta aikaa hoitajan tapaamiselle. Maanantaina pääsenkin taas pitkästä aikaa ryhmään, jossa käyn. Pari kertaa jäänyt väliin leikkauksen vuoksi. Tänään todellakin minulla ei ollut onnenpäivä. Vetoketju meni takista rikki ja sitä ei voi korjata. Lähdimme miehen kanssa Helsinkiin pyydystämään uutta takkia. Tuloksett