Siirry pääsisältöön

Lomat lusittu ja paluu arkeen.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3

Odotan kovasti jo sitä normaalia arkea. Mitä on normaali arki? Ehkä se on sitä, että saan olla terveempi oman mieleni kanssa. Pääsisin taas jatkamaan opintoja ja ehkä tulevaisuudessa työelämään. Tänään talo hiljeni taasen. Kaksi kulta murua lähti omaan kotiinsa. Kuopuksella alkoi tänään koulu. Esikoinen on vielä lomalla ja aloittelee koulua vasta loppiaisen jälkeen.

Tänään olen taas väsynyt. Tuntuu siltä, että joka päivä olen väsynyt. Vaikka kalenterissa ei juurikaan mitään ole. Pitäisi tai olisi hyvä keksiä jonkinlaista toimintaa päiväksi. Ettei päivät kulu vaan nukkumalla ja kotona olemisella. Olen myös katsellut kansanopiston kursseja. En taida liikunta kurssille osallistua, vaikka toki se olisi hyvä asia. Leikkauskin on kohta tulossa, odottelen siitä edelleen tietoa. Mietin vain, että tuon leikkauksen vuoksi en haluaisi maksaa jostakin kurssista, kun en sinne pääse, kuin toipumisen jälkeen. Toipumiseen menee ainakin muutama viikko ja liikuntaa ei välttämättä heti senkään jälkeen pääse harrastamaan.

Huomenna alkaa taas kuoro treenien vetäminen. Se on mukavaa ja kivaa. Tykkään todellakin ja olen kokenut sen omaksi paikaksi. On hienoa huomata, kuinka saan siellä olla oma itseni ja saan voimaa siitä mitä teen. Katselinkin tänään kappaleita valmiiksi, joita harjoittelemme huomenna.

Katsoin mieheni kanssa kalenteria. Torstai on raskas päivä. Olen ottanut monta asiaa sille päivälle. Tuntuu siltä, että olen siinäkin mielessä tehnyt virheen. Koko päivä kuluu terapiassa, musavastuu hommissa ja perheneuvolassa mieheni kanssa. No ainakin tästä opin sen, että en ota liian isoa kakkua haukattavaksi. Jos näin voi sanoa.

Huomenna olisi taas soiteltava lääkäriin ja varattava uutta aikaa. Sekin on stressaavaa, kun saa soitella muutaman viikon välein lääkäriin ja kysellä uutta lääkäri aikaa. Vaikka itsekin jo tiedän, että toipuminen vie kauan ja en todellakaan ole kunnossa vieläkään. Tuntuu ikuisuudelta sekin ajatus.

Tällä hetkellä tulevaisuus on vielä auki. En edes osaa ajatella tulevaisuutta. On vain elettävä hetki kerrallaan. Onhan minulla tietenkin jotain haaveitakin tulevaisuuden suhteen. Mutta saa nyt nähdä, kun ensin valmistuisi edes tuohon markkinointiviestinnän tutkintoon. Silti ajattelen edes, että paras on edessä!


Tästä on hyvä jatkaa matkaa. Kiitos teille! <3 😊

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huono seura hyvät tavat turmelee.

 Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Ihanaa taas jakaa teille jotakin suoraan sydämestä. Ajattelin teille kirjoittaa siitä, kuinka olen omassa elämässäni kokenut sen, että todellakin seura tekee kaltaisekseen. Viimeksi kirjoitin teille jonkin verran entisestä avioliitostani, joka päättyi lopulta eroon. Toki jokaisella ihmisellä on asiasta omat näkemykset ja monesti kuullaan se toisen ihmisen versio, toinen jää kuulematta ja sillä perusteella tulkitaan, millainen toinen ihminen on. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka usko on osa minua ja minun sekä lasteni elämää. Olin noin kymmenenvuotias tullessani uskoon ja minut kasvatettiin ikään kuin pumpulissa. Vanhempani kielsivät minulta lähes kaiken, sanomalla, että ei uskovaiset ihmiset tee niin. Muistan monesti, kun en uskaltanut sanoa kavereille, että en pääse johonkin, kun vanhempani eivät anna lupaa. Toisaalta olen siitä kiitollinen, että he varjelivat minua viimeiseen asti kaikelta pahalta, kunnes jossain vaiheessa tein kaikk
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kesäkuun kuulumiset.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Pitkästä aikaa kirjoittelen blogia ja saan syventyä kirjoitusten pariin. Olen tässä monet kerrat miettinyt, että nyt kesällä somettaminen on muutenkin jäänyt vähemmälle. On ollut niin paljon mukavaa tekemistä, että ei ole somessa ja puhelimella ehtinyt roikkua niin paljoa. Kesäkuu alkaa olla lopuillaan ja kohta on enää kuukausi lomaa jäljellä. Ehkä kuitenkin puoltoista kuukautta, mutta niin se aika vaan kiitää ja menee nopeasti, kun on kivaa tekemistä. Tosiaan sain olla tuossa miesystäväni kanssa kaksin toukokuun viimeisen viikon sekä kesäkuun ensimmäisen viikon. Vierailimme lapsuuden maisemissa ja aika meni todella nopeasti. Kesäkuun toisella viikolla lapset tulivat takaisin kotiin. Ehdimme olla kotona muutaman päivän ennen varsinaista loma reissua, jonne lähdimme koko porukalla kaikki yhdessä. Lapset pääsivät maaseudulle ja lapsuuden maisemiini viettämään aikaa. Uimme, söimme, leivoimme, kyläilimme ja shoppailimme. Teki todella hyvää lapsille o
Lähetä kommentti
Lue lisää

Nallekarkit ei koskaan mee tasan.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Viimeisiä päiviä viedään tällä viikolla. Viikko on mennyt nopeasti. Huomenna on jo perjantai ja sehän tarkoittaa tikkien poistoa. Jipii! Viikonloppu alkaa ja sunnuntaina saan omat lapset kotiin <3 Ikävä jo heitä. Tämä päivä ei ole ollut viikon paras päivä. Siitä myöhemmin lisää. Aamulla herätessäni olin pirteä. Nukuin viime yön pitkästä aikaa hyvin. Sekin vaikuttaa siihen, että ei ole päivisin niin väsynyt. Minulla piti tänään olla psykiatrisen sairaanhoitajan tapaaminen. Peruin sen kuitenkin, sillä en voi vielä istua ja sain jutella mieltä painavista asioista sielunhoitoterapeutin kanssa. Aion kuitenkin huomenna varailla uutta aikaa hoitajan tapaamiselle. Maanantaina pääsenkin taas pitkästä aikaa ryhmään, jossa käyn. Pari kertaa jäänyt väliin leikkauksen vuoksi. Tänään todellakin minulla ei ollut onnenpäivä. Vetoketju meni takista rikki ja sitä ei voi korjata. Lähdimme miehen kanssa Helsinkiin pyydystämään uutta takkia. Tuloksett
1 kommentti
Lue lisää