Siirry pääsisältöön

Tunteiden vuoristorataa.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3

Viikko mennyt nopeasti ja huomenna alkaa uusi viikko ja uudet kujeet. Olen panostanut viikonlopun lepäämiseen ja omaan tekemiseen. Lapsetkin kotiutuivat tänään reissusta. Ihana, kun he ovat taas jälleen kotona. Olihan heitä jo ikävä. Juteltavaa riitti ja paljon, sillä olihan matka heidän ensimmäinen ulkomailla. Kiitos isovanhemmille, kun jaksoivat antaa oman panoksensa, että lapset pääsivät reissuun.

Minulla on ollut alakuloinen mieli suurimmalta osin nyt viikonloppuna. Olen huomannut, että murehdin asioita, joille en voi tehdä mitään. Olen myös murehtinut ihmissuhde asioita. Aamuni ei ollut tänäänkään kauhean hyvä. Olen nyt parina aamuna herännyt päänsärkyyn ja se on ikävää.
Naapurit myös kävivät kotiovellamme raivoamassa ja lasten isän kanssa asiat ei suju ihan parhaimmalla tavalla. Juuri tällä viikolla, kun juttelin sielunhoitoterapeutin kanssa puhelimessa, sanoin hänelle: nyt on hyvä ajanjakso menossa. Ei olisi pitänyt kehua, sillä sen jälkeen alkoivat asiat mennä taas alamäkeä.

Olen myös huomannut, että ei huvita tehdä asioita samalla tavalla. Syöminenkin on vaikeaa. Ruoka oksettaa ja tekisi mieli kokonaan jättää syömättä. Olen selkeästi pienentänyt annoksia ja jättänyt aterioita väliin, kun on se tunne, että ei ole nälkä. Ehkä se on kuitenkin enemmän psyykkistä ja sitä, että en tunne näläntunnetta. Kuittaan sen sillä, että en syö kunnolla tai jätän ruokailun välistä kokonaan. Tiedän sen, että tuo ei ole terveellinen elämäntapa.

Nyt, kun olen pikku hiljaa kuntoutumassa leikkauksesta niin tulee tarpeeseen aloittaa myös liikunta. Jatkan lihaskuntoa jossakin vaiheessa ja haluan myös lähteä ulos kävelemään. Tosin nyt alkuviikosta on luvattu kovia pakkasia ja itse, kun sairastan astmaa niin kova pakkanen ei tee hyvää minulle. On oltava sisällä ja liikuttava ne pakolliset menot. Oli ihana lomailla, mutta kaikkein eniten rakastan sitä normaalia arkea. Tuntuu, että on jo kaivannutkin sitä arkea, kun lapset ovat kotona ja koulussa. Saan tehdä niitä omia asioita ja minulla jää kahdenkeskistä aikaa myös mieheni kanssa.

Ihanaa viikkoa teille jokaiselle ja pidetään rakkaistamme huolta <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huono seura hyvät tavat turmelee.

 Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Ihanaa taas jakaa teille jotakin suoraan sydämestä. Ajattelin teille kirjoittaa siitä, kuinka olen omassa elämässäni kokenut sen, että todellakin seura tekee kaltaisekseen. Viimeksi kirjoitin teille jonkin verran entisestä avioliitostani, joka päättyi lopulta eroon. Toki jokaisella ihmisellä on asiasta omat näkemykset ja monesti kuullaan se toisen ihmisen versio, toinen jää kuulematta ja sillä perusteella tulkitaan, millainen toinen ihminen on. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka usko on osa minua ja minun sekä lasteni elämää. Olin noin kymmenenvuotias tullessani uskoon ja minut kasvatettiin ikään kuin pumpulissa. Vanhempani kielsivät minulta lähes kaiken, sanomalla, että ei uskovaiset ihmiset tee niin. Muistan monesti, kun en uskaltanut sanoa kavereille, että en pääse johonkin, kun vanhempani eivät anna lupaa. Toisaalta olen siitä kiitollinen, että he varjelivat minua viimeiseen asti kaikelta pahalta, kunnes jossain vaiheessa tein kaikk

Kesäkuun kuulumiset.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Pitkästä aikaa kirjoittelen blogia ja saan syventyä kirjoitusten pariin. Olen tässä monet kerrat miettinyt, että nyt kesällä somettaminen on muutenkin jäänyt vähemmälle. On ollut niin paljon mukavaa tekemistä, että ei ole somessa ja puhelimella ehtinyt roikkua niin paljoa. Kesäkuu alkaa olla lopuillaan ja kohta on enää kuukausi lomaa jäljellä. Ehkä kuitenkin puoltoista kuukautta, mutta niin se aika vaan kiitää ja menee nopeasti, kun on kivaa tekemistä. Tosiaan sain olla tuossa miesystäväni kanssa kaksin toukokuun viimeisen viikon sekä kesäkuun ensimmäisen viikon. Vierailimme lapsuuden maisemissa ja aika meni todella nopeasti. Kesäkuun toisella viikolla lapset tulivat takaisin kotiin. Ehdimme olla kotona muutaman päivän ennen varsinaista loma reissua, jonne lähdimme koko porukalla kaikki yhdessä. Lapset pääsivät maaseudulle ja lapsuuden maisemiini viettämään aikaa. Uimme, söimme, leivoimme, kyläilimme ja shoppailimme. Teki todella hyvää lapsille o

Nallekarkit ei koskaan mee tasan.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Viimeisiä päiviä viedään tällä viikolla. Viikko on mennyt nopeasti. Huomenna on jo perjantai ja sehän tarkoittaa tikkien poistoa. Jipii! Viikonloppu alkaa ja sunnuntaina saan omat lapset kotiin <3 Ikävä jo heitä. Tämä päivä ei ole ollut viikon paras päivä. Siitä myöhemmin lisää. Aamulla herätessäni olin pirteä. Nukuin viime yön pitkästä aikaa hyvin. Sekin vaikuttaa siihen, että ei ole päivisin niin väsynyt. Minulla piti tänään olla psykiatrisen sairaanhoitajan tapaaminen. Peruin sen kuitenkin, sillä en voi vielä istua ja sain jutella mieltä painavista asioista sielunhoitoterapeutin kanssa. Aion kuitenkin huomenna varailla uutta aikaa hoitajan tapaamiselle. Maanantaina pääsenkin taas pitkästä aikaa ryhmään, jossa käyn. Pari kertaa jäänyt väliin leikkauksen vuoksi. Tänään todellakin minulla ei ollut onnenpäivä. Vetoketju meni takista rikki ja sitä ei voi korjata. Lähdimme miehen kanssa Helsinkiin pyydystämään uutta takkia. Tuloksett