Heips rakkaat lukijat ja tukijat!
Viikonloppu vetelee viimeisiään ja päivä jo pitkällä. Tänään
aurinko paistoi ainakin täälläpäin Suomea.
Olen ikävöinyt kovin lapsia. He lähtivät isovanhempien
kanssa hiihtoloma viikoksi Floridaan Orlandoon Disneylandiin. Olen iloinen
heidän puolestaan, että isovanhemmat järjestävät näin upean kokemuksen heille.
Lasken tunteja sillä, siellä ollaan 7 tuntia jäljessä Suomen aikaa. Nyt siellä
kello lähenee vasta kahdeksaa aamulla. Toivottavasti heillä on mennyt lento hyvin.
Nautin nyt tästä myös, kun saan mieheni kanssa olla kahdestaan. Kuitenkin näinä
hetkinä, kun lapset eivät ole luonasi, tajuat sen, että arki on parasta silloin,
kun lapset ovat kotona. Mitenköhän minä selviän tästä tulevasta viikosta? Se
jää nähtäväksi.
Eilen vanhempani kävivät kylässä luonamme. Sain jutella heille
masennuksesta ja kaikesta menneestäkin. Sanoin, kuitenkin heille, että en ole
halunnut pahalla sanoa asioita, mutta kerron asiat niin kuin itse olen ne kokenut.
Lapsuuden perheessä minulla on viisi sisarusta. Uskon, että meistä jokainen on
oma ainutlaatuinen persoona ja koemme asioita eri tavalla. Minulle vanhemmat
eivät esim. puhuneet kuukautisista mitään. Nykyään omalle tyttärelle kyllä
puhun. Kyllä lapsien on hyvä vanhemmiltaan kuulla asioita, ei se pelkästään ole
kouluntehtävä. Oli hyvin vapauttavaa, kun sain heille näin aikuisena kertoa
millaisia asioita en muista lapsuudesta yms. On tärkeää puhua omille
vanhemmilleen. Se todellakin eheyttää, vaikka olisit vanhempiesi kanssa
erimieltä.
Näin sunnuntaina olen ollut laiskalla päällä. Nytkin pötkötän
sängyssä kirjoittamassa blogia. Vaikka yhtä hyvin voisin lähteä ulos
kävelemään. En saa vain aikaiseksi lähdettyä. Tuntuu vaikealta avata se oma
koti ovi. Toisaalta tiedän myös sen, että ensiviikolla on pakollisia menoja, jos
tämä päivä menee levätessä en anna sen häiritä itseäni.
Eilen minulla oli muistin kanssa ongelmia. Todella väitän
edelleen, että muistiongelmat johtuvat masennuksestani. Minulla oli jäänyt koti
ovi auki, välioven olin laittanut kiinni sisään tullessani. Naapuri soitteli
ovikelloa ja halusi tulla ilmoittamaan, että ovi on auki. Miten minulla on näin
päässyt käymään.
Olemme myös perustaneet wappiin vertaistuki ryhmän. On
ihana, kun saa kirjoitella toisille ihmisille, jotka ovat samantapaisessa
tilanteessa. Vaikka toki jokaisen tilanne on omanlaisensa. On ihana huomata,
että en ole asioiden kanssa yksin. Vihdoinkin on joku, joka ymmärtää minua. Se
on tärkeää
.
Ihanaa ensiviikkoa teille! <3 Toivottavasti teille
paistaa aurinko sydämen sopukoihin 😊
Kommentit
Lähetä kommentti