Siirry pääsisältöön

Vauva kuumetta?!


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Minulla olisi teille kerrottavaa, tai haluaisin kirjoittaa vauva kuumeesta. Olen ollut kohta jo 12 vuoden ajan esikoiseni äiti. Muistan vieläkin, kun olin 15-vuotias, minulla oli vauva kuume jo silloin. Olen perheestä, jossa minulla on viisi sisarusta, joten en yhtään ihmettele, että välillä vauva kuumetta pukkaa. Kahdella sisaruksellani on jo lapsia. Muilla ei vielä ole. Isän puolelta serkut ovat saaneet nuorena lapset. Olen joskus miettinyt sitä, että eikö jo riittäisi, kun on neljä lasta meillä yhteensä ja sairastan niin paljon. Myös biologinen kello alkaa tikittää, sillä ensi vuonna tulee 30 täyteen. Josko vielä yksi? Ensinnäkin, ehkä haluan ensin käydä opinnot loppuun. Nyt olen sen verran viisastunut. Toiseksi meillä on suunnitelmissa vuonna 2020 vihkivalojen uusiminen, joten en sittenkään haluaisi olla raskaana. Vaikka tiedän, että monet ovat raskaana omissa häissä ollessaan.

Unelmia ja suunnitelmia meillä saa ja voi olla. Se on eriasia mikä sitten toteutuu ja mikä ei. Ei se ole itsestään selvää, että sitä vaan pamahtaa raskaaksi. Tiedän perheitä, joissa lapset ovat myös adoptoitu tai sitten he eivät ole saaneet lapsia ollenkaan. Ihmettelen sitä nykyajan käsitystä, että me nyt hankitaan vauva. Ei vauvaa todellakaan hankita, vaan se on lahja Jumalalta. Toisille se suodaan ja toisille ei. Jos ei biologisuuden kautta niin on niitä muitakin hyviä vaihtoehtoja. Olen aikaisemmin kirjoittanutkin bonus vanhempana olosta tai sijaisvanhemmuudesta. Olen myös paljon miettinyt sitä, että kannattaako sitä enää tässä vaiheessa yrittää tulla raskaaksi, kun kohta lapset muuttavat ja pois kotoa. Tiedän kuitenkin, että monet vielä haluavat sen iltatähden.

Toki on myös erilaista, kun lapsi on oma, kuin, että hoidat vierasta lasta. Lapsella on pienestä pitäen omat tarpeet ja, jos vanhempi ei pysty niihin vastaamaan lapsi kiukuttelee. On helppo hoitaa toisen lasta, sillä kun lapsi itkee, voit antaa lapsen vanhemman syliin, Omaa lasta, et voi hyljätä silloin, kun maailman pienimmällä ja tärkeimmällä ihmisellä on hätä.
Toki moni myös varmaan miettii sitä, että kannattaako perheeseemme ylipäätänsä enää perheenlisäystä suoda, sillä mieheni on minua paljon vanhempi. Ei minusta sillä ole merkitystä, että minkä ikäisenä sitä vanhemmaksi tullaan. Toki jokaisessa iässä on omat haasteensa. Kenelläpä niitä haasteita ei olisi.

Olen myös päässäni suunnitellut ja miettinyt, minkälaiset vaunut haluaisin. Merkki olisi tietenkin Emmaljunga. Olen ihastunut Emmaljungan nahkakuosiin. On niitä nykyään erilaisilla kuosilla olevia vaunuja esim. leopardit. Ne olisivat niin täydelliset ja lempparini.  On ihana, kun saa laittaa mielikuvitusta liikenteeseen. Toki kuopuksen syntymästä minulle on jäänyt omat traumansa. En kuitenkaan halua, että tulisin samanlailla kohdelluksi, kuin silloin.

Olen myös kiinnittänyt huomiota siihen, että todella moni on tällä hetkellä raskaana tai saanut juuri perheeseen pienen vauvan. Toisaalta joskus ajattelen, että eikö sitä olisi muiden vuoro. Mutta sitten toisaalta sekin ajatus tuntuu mukavalta, että vieressäsi tuhisee se pikkuinen, hyvän tuoksuinen vauva. Oma rakas lapsesi. Rakkauden hedelmä, niin kuin on tapana sanoa. Juuri sinun ja kumppanisi piirteet hänellä olisi. <3 Niin täydellinen lapsi.

No eiköhän tämä tällä kertaa riitä, näistä vauva höpinöistä. Ihanaa tulevaa viikonloppua teille jokaiselle rakkaat lukijat ja tukijat! <3 Pidetään rakkaistamme huolta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huono seura hyvät tavat turmelee.

 Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Ihanaa taas jakaa teille jotakin suoraan sydämestä. Ajattelin teille kirjoittaa siitä, kuinka olen omassa elämässäni kokenut sen, että todellakin seura tekee kaltaisekseen. Viimeksi kirjoitin teille jonkin verran entisestä avioliitostani, joka päättyi lopulta eroon. Toki jokaisella ihmisellä on asiasta omat näkemykset ja monesti kuullaan se toisen ihmisen versio, toinen jää kuulematta ja sillä perusteella tulkitaan, millainen toinen ihminen on. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka usko on osa minua ja minun sekä lasteni elämää. Olin noin kymmenenvuotias tullessani uskoon ja minut kasvatettiin ikään kuin pumpulissa. Vanhempani kielsivät minulta lähes kaiken, sanomalla, että ei uskovaiset ihmiset tee niin. Muistan monesti, kun en uskaltanut sanoa kavereille, että en pääse johonkin, kun vanhempani eivät anna lupaa. Toisaalta olen siitä kiitollinen, että he varjelivat minua viimeiseen asti kaikelta pahalta, kunnes jossain vaiheessa tein kaikk

Kesäkuun kuulumiset.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Pitkästä aikaa kirjoittelen blogia ja saan syventyä kirjoitusten pariin. Olen tässä monet kerrat miettinyt, että nyt kesällä somettaminen on muutenkin jäänyt vähemmälle. On ollut niin paljon mukavaa tekemistä, että ei ole somessa ja puhelimella ehtinyt roikkua niin paljoa. Kesäkuu alkaa olla lopuillaan ja kohta on enää kuukausi lomaa jäljellä. Ehkä kuitenkin puoltoista kuukautta, mutta niin se aika vaan kiitää ja menee nopeasti, kun on kivaa tekemistä. Tosiaan sain olla tuossa miesystäväni kanssa kaksin toukokuun viimeisen viikon sekä kesäkuun ensimmäisen viikon. Vierailimme lapsuuden maisemissa ja aika meni todella nopeasti. Kesäkuun toisella viikolla lapset tulivat takaisin kotiin. Ehdimme olla kotona muutaman päivän ennen varsinaista loma reissua, jonne lähdimme koko porukalla kaikki yhdessä. Lapset pääsivät maaseudulle ja lapsuuden maisemiini viettämään aikaa. Uimme, söimme, leivoimme, kyläilimme ja shoppailimme. Teki todella hyvää lapsille o

Nallekarkit ei koskaan mee tasan.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Viimeisiä päiviä viedään tällä viikolla. Viikko on mennyt nopeasti. Huomenna on jo perjantai ja sehän tarkoittaa tikkien poistoa. Jipii! Viikonloppu alkaa ja sunnuntaina saan omat lapset kotiin <3 Ikävä jo heitä. Tämä päivä ei ole ollut viikon paras päivä. Siitä myöhemmin lisää. Aamulla herätessäni olin pirteä. Nukuin viime yön pitkästä aikaa hyvin. Sekin vaikuttaa siihen, että ei ole päivisin niin väsynyt. Minulla piti tänään olla psykiatrisen sairaanhoitajan tapaaminen. Peruin sen kuitenkin, sillä en voi vielä istua ja sain jutella mieltä painavista asioista sielunhoitoterapeutin kanssa. Aion kuitenkin huomenna varailla uutta aikaa hoitajan tapaamiselle. Maanantaina pääsenkin taas pitkästä aikaa ryhmään, jossa käyn. Pari kertaa jäänyt väliin leikkauksen vuoksi. Tänään todellakin minulla ei ollut onnenpäivä. Vetoketju meni takista rikki ja sitä ei voi korjata. Lähdimme miehen kanssa Helsinkiin pyydystämään uutta takkia. Tuloksett