Siirry pääsisältöön

Elämä on varjoja ja valoa.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Viikonloppu on alkanut ja kohta ollaankin jo puolessa välissä viikonloppua. Toivottavasti sinulla on ollut mukava viikonloppu ja olet saanut levätä ja kerätä voimia tulevaan viikkoon. Minulla alkoi torstaina vapaa viikonloppu ilman lapsia. Miehen kanssa tosin olemme olleet kotosalla kahdestaan.
Perjantaina nukuin pitkään ja odotin kovasti iltaa, sillä olin tilannut itselleni hieronnan. Hieronta todellakin tuli tarpeeseen ja teki hyvää. Hieronta oli tällä kertaa enemmän rentouttava ja sellaista hemmottelua itselleen. Olen huomannut, että kyllä sitä täytyy itsestäänkin huolta pitää, muuten ei pää kestä.

Tänään olen ollut laiskalla päällä. Toki olen kotityöt hoitanut ja nyt vielä illasta olisi tarkoitus lähteä lenkille tuulettamaan päätä. Toki tänään on hieno sää ollut ja on edelleen niin siksi tekee myös hyvää käydä ulkona. Muuten sitä itse hyppii sisällä seinille, jos ulos ei pääse tuulettumaan :D Olen iloinen siitä, että olen pysynyt tiukkana ruokavalion kanssa. Toki tänään tuli maistettua naapurin tekemää pullaa kahvin kanssa. Kyllä sitä joskus saa itselleen herkku hetken sallia, kun muuten ei tule kotiin kannettua herkkuja.

Olen myös osittain nukkunut huonosti yöni, kerroinkin aikaisemmassa päivityksessä, että mummini veljen puoliso nukkui pois. Sekin asia on tässä ollut mielen päällä ja sen vuoksi en ole saanut nukuttua öitä kunnolla. Olen myös väsynyt ja tuntuu, että kasvoni olisivat kuin ilmapallo. Lääkitys, joka minulla on tällä hetkellä menossa vaikuttaa siihen, että se pöhöttää kasvoja. Siitä sivuvaikutuksesta en oikein tykkää ja en siedä, mutta kortisoni on juuri sellainen. On hyvä, että muuten ihottuma on saatu pidettyä kurissa.

Tänään halusin kirjoittaa teille aika rankastakin aiheesta. Se on ollut tässä minulla mielenpäällä ja tehnyt oloni ahdistuneeksi. Muutama viikko sitten törmäsin facebookissa kirjoitukseen: ”miksi se ei vain lähde?”. Siinä yksi toimittaja kertoi oman kokemuksen siitä, kun on elänyt kahdessa väkivaltaisessa parisuhteessa. Hän on siis aiheesta kirjoittanut kirjankin. On haastatellut kirjaan muutamaa muuta ihmisitäkin ja he esiintyvät kirjassa omilla nimillään. Tiedän, että tämä aihe on varmasti sellainen, joka jakaa niin negatiivisia kuin positiivisiakin mielipiteitä. Olen yllättynyt siitä, että vihdoinkin ihmiset uskaltavat tuoda julki sitä asiaa millaista on elää narsistisessa ja väkivaltaisessa parisuhteessa. Uskaltavat tuoda sen omalla nimellä julki. Sillä se, jos elää sellaisessa parisuhteessa voi olla itselle hirveä häpeä, vaikka sen pitäisi olla enemmän häpeä sille, joka on väkivallan tekijä eikä uhri. Kerrankin kirjassa puhutaan asiat suoraan ja kaunistelematta. Itsekin myös väkivaltaa kokeneena todellakin suosittelen lukemaan kirjaan, jos olet kokenut väkivaltaa tai elät tällä hetkellä väkivaltaisessa parisuhteessa. Sen kirjan myötä opit myös asettamaan itsellesi terveet rajat ja opit huomaamaan myös sen, että mikä parisuhteessa on normaalia ja mikä ei. En tämän enempää nyt avaudu kirjasta. Haluan vielä lopuksi kirjoittaa kirjassa olevan runon.

Antti Kleemola: Kaiken keskellä
Sanat Mikko Karjalainen ja Antti Kleemola

Aamusta se alkaa
se ei osaa lopettaa
aina hampaisiinsa jonkun heikoimman haluaa.

Se vihjailee ja vaanii
ja tyhjin käsin tuijottaa
tietää mikä milloinkin sua kipeimmin satuttaa.

Ja kaiken keskellä
sä alat toipua
olet salaa päättänyt jo pakata.
Kaiken keskellä
ei enää pelota,
sullon kaikki, jälleen kaikki alussa.

Vihdoin kaikki on selvää
sä näet nyt kirkkaammin.
Et valvo enää öitä
et vapise aamuisin.

Se elää vanhaa aikaa
ei osaa aavistaa
hetken vallantunteistaan se enää nauttia saa.

Ja kaiken keskellä
sä alat toipua
olet salaa päättänyt jo pakata.
Kaiken keskellä
ei enää pelota,
Sullon kaikki, jälleen kaikki alussa.

Sä saat auringonnousut
sä saat viimein hengittää.
Sinä kestit, et häneen kuollut!
hän naarmuiksi vain ihoon jää.

Ja kaiken keskellä
sä alat toipua
vapaana sä meet jo jossain kaukana.
Kaiken keskellä
ei enää pelota
Sullon kaikki, jälleen kaikki alussa.

Kaiken keskellä
on uusi maailma
ilmansuunta jokainen taas avoinna.
Kaiken keskellä
sä seisot vahvana
sullon kaikki, jälleen kaikki alussa.

Kiitos teille rakkaat lukijat ja tukijat! Oikein ihanaa viikonloppua teille jokaiselle ja pidetään rakkaistamme huolta! <3 Se on parasta, mitä koskaan voimme tehdä <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huono seura hyvät tavat turmelee.

 Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Ihanaa taas jakaa teille jotakin suoraan sydämestä. Ajattelin teille kirjoittaa siitä, kuinka olen omassa elämässäni kokenut sen, että todellakin seura tekee kaltaisekseen. Viimeksi kirjoitin teille jonkin verran entisestä avioliitostani, joka päättyi lopulta eroon. Toki jokaisella ihmisellä on asiasta omat näkemykset ja monesti kuullaan se toisen ihmisen versio, toinen jää kuulematta ja sillä perusteella tulkitaan, millainen toinen ihminen on. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka usko on osa minua ja minun sekä lasteni elämää. Olin noin kymmenenvuotias tullessani uskoon ja minut kasvatettiin ikään kuin pumpulissa. Vanhempani kielsivät minulta lähes kaiken, sanomalla, että ei uskovaiset ihmiset tee niin. Muistan monesti, kun en uskaltanut sanoa kavereille, että en pääse johonkin, kun vanhempani eivät anna lupaa. Toisaalta olen siitä kiitollinen, että he varjelivat minua viimeiseen asti kaikelta pahalta, kunnes jossain vaiheessa tein kaikk

Kesäkuun kuulumiset.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Pitkästä aikaa kirjoittelen blogia ja saan syventyä kirjoitusten pariin. Olen tässä monet kerrat miettinyt, että nyt kesällä somettaminen on muutenkin jäänyt vähemmälle. On ollut niin paljon mukavaa tekemistä, että ei ole somessa ja puhelimella ehtinyt roikkua niin paljoa. Kesäkuu alkaa olla lopuillaan ja kohta on enää kuukausi lomaa jäljellä. Ehkä kuitenkin puoltoista kuukautta, mutta niin se aika vaan kiitää ja menee nopeasti, kun on kivaa tekemistä. Tosiaan sain olla tuossa miesystäväni kanssa kaksin toukokuun viimeisen viikon sekä kesäkuun ensimmäisen viikon. Vierailimme lapsuuden maisemissa ja aika meni todella nopeasti. Kesäkuun toisella viikolla lapset tulivat takaisin kotiin. Ehdimme olla kotona muutaman päivän ennen varsinaista loma reissua, jonne lähdimme koko porukalla kaikki yhdessä. Lapset pääsivät maaseudulle ja lapsuuden maisemiini viettämään aikaa. Uimme, söimme, leivoimme, kyläilimme ja shoppailimme. Teki todella hyvää lapsille o

Nallekarkit ei koskaan mee tasan.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Viimeisiä päiviä viedään tällä viikolla. Viikko on mennyt nopeasti. Huomenna on jo perjantai ja sehän tarkoittaa tikkien poistoa. Jipii! Viikonloppu alkaa ja sunnuntaina saan omat lapset kotiin <3 Ikävä jo heitä. Tämä päivä ei ole ollut viikon paras päivä. Siitä myöhemmin lisää. Aamulla herätessäni olin pirteä. Nukuin viime yön pitkästä aikaa hyvin. Sekin vaikuttaa siihen, että ei ole päivisin niin väsynyt. Minulla piti tänään olla psykiatrisen sairaanhoitajan tapaaminen. Peruin sen kuitenkin, sillä en voi vielä istua ja sain jutella mieltä painavista asioista sielunhoitoterapeutin kanssa. Aion kuitenkin huomenna varailla uutta aikaa hoitajan tapaamiselle. Maanantaina pääsenkin taas pitkästä aikaa ryhmään, jossa käyn. Pari kertaa jäänyt väliin leikkauksen vuoksi. Tänään todellakin minulla ei ollut onnenpäivä. Vetoketju meni takista rikki ja sitä ei voi korjata. Lähdimme miehen kanssa Helsinkiin pyydystämään uutta takkia. Tuloksett