Siirry pääsisältöön

Viikon kuulumiset ja alkava viikonloppu.


Heips rakkaat lukijat ja tukijat!

Viikko alkaa olla lopuillaan. Saa taas sanoa, että on kaikin puolin ollut hyvä viikko. Nyt sitten jo aloittelemaan viikonloppua :D Tiistaina kävin lääkärissä ja tänään aamulla labrassa. Katsotaan vielä, että kilpirauhasarvot kunnossa. Toivotaan siis parasta. Edessä olisi muutama vapaa päivä taas aikuisten kesken. Lauantaina lapset lähtevät isälleen ja tulevat vasta ensi tiistaina kotiin. On kiva, kun saa kerätä voimia alkavaan harkka viikkoon. Toki vähän jännittää, että miten harkassa pärjään ja pystynkö olemaan siellä. Nyt minulla on ainakin hankittu tyrävyö, niin pystyy olemaan harkassa. Ja särkylääkkeitä naamaan vaan :D

Tiistaina tosiaan oli ”ansaittu” lääkärin käynti. Ensinnäkin, kun menin terveyskeskukseen, siellä oli uudet ilmoittautumisautomaatit, jotka eivät toimineet ihan normaalisti. On kiva, kun meidänkin terveysasemalle saadaan uutta tekniikkaa. Huomasinkin, että tulostamassa lapussani oli virhe. Lääkärin huone ei ollutkaan se mitä lapussa kerrottiin. Palasin takaisin automaatille ja kerroin hoitajille asiasta. Hoitajat olivat kovin ystävällisiä ja rupesivat heti selvittämään asiaa. Pääsinkin pienen selvittelyn jälkeen lääkärin vastaanotolle.

Ennen lääkärin vastaanottoa kävin apuväline lainaamossa kysymässä tyrävyötä. Siellä ei ollut sitä saatavilla. Joten sekin oli turha käynti. Lääkäri käynnillä juttelimme ihottumasta ja totesimme, että se on mennyt parempaan suuntaan. Tällä viikolla kävin paasto labrat antamassa. Lääkitystä jatketaan edelleen samaan tahtiin. Vähennetään muutaman viikon päästä ja, jos oireet palaavat takaisin niin sitten uudestaan yhteys lääkäriin.

Tyrä asiasta myös puhuimme. Sain vielä tämän viikon sairaslomaa. Ensi ma lähden harjoitteluun, jos minulle löytyy kevennettyä hommaa. Olen iloinen siitä, että näin vain ne asiat järjestyvät. Todella olin myös tuohtunut siitä, että oma lääkäri ei voinut tehdä enempää asialle. Sanoi, että on otettava yhteys sinne, missä tyrä asiaa hoidetaan. Minulle tulikin tiistaina puhelinsoitto, että tyrävyö on haettavissa hoitopaikasta. Eli jotain positiivista sittenkin tähän päivään, vaikka alku olikin vähän kankeaa.

Oma mieli ala on ollut myös jotenkin alakuloinen. Olen paljon miettinyt sitä, kun kaamos aika tulee, että miten se vaikuttaa omaan mielialaan ja hyvinvointiin. Olen positiivisesti yllättynyt siitä, että olen jaksanut käydä lenkillä. Sekin on tärkeä osa omaa toipumista. Siitäkin on tullut hyvä mieli, kun ihmiset ovat minulle sanoneet: ”että oletpas hoikistunut”. Se auttaa ja jaksaa tsemppaamaan. On hyvä mieli siitä, että olen menossa oikeaan suuntaan. On niin kiva, että saa oman kropan myös hyvään kuntoon, vielä kun jaksaa. Sillä mitä enemmän ikää tulee, niin sen vaikeampaa on huolehtia omasta kropastaan ja varsinkin painonpudotuksesta. Hiljaa hyvä tulee.

Ihanaa alkavaa viikonloppua teille jokaiselle rakkaat lukijat ja tukijat! Nautitaan siitä, mitä Luoja on meille suonut <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Huono seura hyvät tavat turmelee.

 Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Ihanaa taas jakaa teille jotakin suoraan sydämestä. Ajattelin teille kirjoittaa siitä, kuinka olen omassa elämässäni kokenut sen, että todellakin seura tekee kaltaisekseen. Viimeksi kirjoitin teille jonkin verran entisestä avioliitostani, joka päättyi lopulta eroon. Toki jokaisella ihmisellä on asiasta omat näkemykset ja monesti kuullaan se toisen ihmisen versio, toinen jää kuulematta ja sillä perusteella tulkitaan, millainen toinen ihminen on. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä, kuinka usko on osa minua ja minun sekä lasteni elämää. Olin noin kymmenenvuotias tullessani uskoon ja minut kasvatettiin ikään kuin pumpulissa. Vanhempani kielsivät minulta lähes kaiken, sanomalla, että ei uskovaiset ihmiset tee niin. Muistan monesti, kun en uskaltanut sanoa kavereille, että en pääse johonkin, kun vanhempani eivät anna lupaa. Toisaalta olen siitä kiitollinen, että he varjelivat minua viimeiseen asti kaikelta pahalta, kunnes jossain vaiheessa tein kaikk

Kesäkuun kuulumiset.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat! Pitkästä aikaa kirjoittelen blogia ja saan syventyä kirjoitusten pariin. Olen tässä monet kerrat miettinyt, että nyt kesällä somettaminen on muutenkin jäänyt vähemmälle. On ollut niin paljon mukavaa tekemistä, että ei ole somessa ja puhelimella ehtinyt roikkua niin paljoa. Kesäkuu alkaa olla lopuillaan ja kohta on enää kuukausi lomaa jäljellä. Ehkä kuitenkin puoltoista kuukautta, mutta niin se aika vaan kiitää ja menee nopeasti, kun on kivaa tekemistä. Tosiaan sain olla tuossa miesystäväni kanssa kaksin toukokuun viimeisen viikon sekä kesäkuun ensimmäisen viikon. Vierailimme lapsuuden maisemissa ja aika meni todella nopeasti. Kesäkuun toisella viikolla lapset tulivat takaisin kotiin. Ehdimme olla kotona muutaman päivän ennen varsinaista loma reissua, jonne lähdimme koko porukalla kaikki yhdessä. Lapset pääsivät maaseudulle ja lapsuuden maisemiini viettämään aikaa. Uimme, söimme, leivoimme, kyläilimme ja shoppailimme. Teki todella hyvää lapsille o

Nallekarkit ei koskaan mee tasan.

Heips rakkaat lukijat ja tukijat <3 Viimeisiä päiviä viedään tällä viikolla. Viikko on mennyt nopeasti. Huomenna on jo perjantai ja sehän tarkoittaa tikkien poistoa. Jipii! Viikonloppu alkaa ja sunnuntaina saan omat lapset kotiin <3 Ikävä jo heitä. Tämä päivä ei ole ollut viikon paras päivä. Siitä myöhemmin lisää. Aamulla herätessäni olin pirteä. Nukuin viime yön pitkästä aikaa hyvin. Sekin vaikuttaa siihen, että ei ole päivisin niin väsynyt. Minulla piti tänään olla psykiatrisen sairaanhoitajan tapaaminen. Peruin sen kuitenkin, sillä en voi vielä istua ja sain jutella mieltä painavista asioista sielunhoitoterapeutin kanssa. Aion kuitenkin huomenna varailla uutta aikaa hoitajan tapaamiselle. Maanantaina pääsenkin taas pitkästä aikaa ryhmään, jossa käyn. Pari kertaa jäänyt väliin leikkauksen vuoksi. Tänään todellakin minulla ei ollut onnenpäivä. Vetoketju meni takista rikki ja sitä ei voi korjata. Lähdimme miehen kanssa Helsinkiin pyydystämään uutta takkia. Tuloksett